KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Talous nikottelee suurissa kaupungeissa lukuun ottamatta Helsinkiä – kunnat kyntävät syvällä muutoksessa

– Kuntien yhdenvertaisuus pitää taata valtion kautta, vaatii ex-kuntaministeri, Kuntaliiton hallituksen jäsen ja Oulun kaupunginvaltuutettu Martti Korhonen.

– Kuntien yhdenvertaisuus pitää taata valtion kautta, vaatii ex-kuntaministeri, Kuntaliiton hallituksen jäsen ja Oulun kaupunginvaltuutettu Martti Korhonen. Kuva: Jarno Mela

Taannoin Oulussa – kuten monessa muussakin suuressa kaupungissa – tulevaisuus näytti hyvin valoisalta. Nyt epävarmuus kasvaa vauhdilla.

Sirpa Puhakka
23.2.2020 12.19

Eriarvoistuvat kaupungit

Helsinki teki jälleen lähes 380 miljoonan euron positiivisen tuloksen.

Muilla isoilla kaupungeilla suuret negatiiviset tulokset. Vantaa, Oulu, Turku ja Tampere 48–23 miljoonaa euroa miinukselle.

Manner-Suomen kunnat söivät yhteensä 200 miljoonan edestä enemmän kuin tienasivat.

Väestön ikärakenteen muutoksen arvioidaan kasvattaneen kuntatalouden palvelutarvetta noin 0,5 prosenttiyksiköllä.

Piskuisessa ahvenanmaalaisessa Sottungassa on 20 vuoden päästä tasan saman verran vanhuksia ja työikäisiä. Mutta 44 muuta suomalaista kuntaa pistää paremmaksi ikähaitarinsa: työikäisiä on vähemmän tuohon samaan aikaan kuin 65 vuotta täyttäneitä.

Oulun kaupunginvaltuutettu, Kuntaliiton hallituksen pitkäaikainen jäsen Martti Korhonen (vas.) on huolissaan kunnista. Maan sisäinen muuttoliike on levinnyt kuntien ja kaupunkien sisälle, se ei ole enää alueiden sisäistä.

Korhonen pitää uutena ja hyvin huolestuttavana piirteenä isojen kaupunkien talouden sukeltamista.

Talous nikottelee suurissa kaupungeissa lukuun ottamatta Helsinkiä, joka teki viime vuonna lähes 380 miljoonan plussatuloksen. Satunnaiset erät nostivat kuntien taloutta niitä uhanneesta lähes miljardin miinustuloksesta kahdensadan miljoonan pintaan.

– Ikä- ja palvelurakenteen muutos puree hirveää vauhtia. Viime vuosi oli sikäli harhainen, että kertaluontoisten tulojen poistamisen jälkeen tilanne ei ole niinkään ruusuinen, varoittaa Korhonen.

Alueilta alkaa loppua väki

Noin kolmessa neljästä Manner-Suomen kunnasta tulot eivät riittäneet kattamaan menoja viime vuonna.

– Kuntatalous ei ole itseisarvo, vaan miten tuotetaan palvelut kuntalaisille, muistuttaa Korhonen.

Heikentyvä kuntatalous ja ikääntyvä väestö on yhtälö, joka ei kerta kaikkiaan toimi. Korhonen viittaa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtavan asiantuntijan Timo Aron selvityksiin väestön ikääntymisestä.

Korhonen ottaa esimerkkinä Oulun, jossa hän hoitaa puolipäiväisenä yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajan pestiä. Kaupungin ikärakenne on ollut hyvä, mutta se on lähtenyt pikkuhiljaa muuttumaan. Osaa 25–35-vuotiaista koulutetuista nuorista vetää puoleensa pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere.

Ydinkeskustojen vetovoima on selvästi nähtävissä myös Oulun kaupungissa.

– Kaksikin kilometriä saattaa olla kaukana, kun mietitään hotellihankkeita. Eletään niin erilaisessa maailmassa kuin 5–10 vuotta sitten. On tapahtunut todella iso muutos toimintaympäristössä, kuvailee Korhonen.

Viiden kilometrin päässä ydinkeskustassa olevassa Oulun yliopistossa punnitaan muuttoa keskustaan.

– Kaikki vetovoimatekijät osoittavat, että yliopiston paikka on hyvien liikenneyhteyksien päässä lähellä keskustaa. Tämä vaikuttaa opiskelijoiden hakeutumiseen.

Mielikuvat vaikuttavat päätöksiin

Korhonen nappaa kiinni asuntojen hintakeskustelusta. On syntynyt mielikuva, että kaikissa muissa kaupungeissa paitsi Helsingissä, Turussa ja Tampereella asuntojen hintakehitys on negatiivinen.

– Eihän se pidä paikkaansa. Asuntojen hinnat ovat nousseet liikaakin kolmen kilometrin säteellä Oulun ydinkeskustasta. Mutta rivitalo- ja omakotitaloalueilla hinnat ovat laskeneet.

Ydinkeskustan vetovoima on selvästi nähtävissä myös Oulussa.

Korhosen mukaan syntyykin kummallinen mielikuva, jos kaikki asunnot niputetaan yhteen.

– Jos tällaista disinformaatiota leviää, kuten näyttää leviävän, vaikuttaa se Oulun investointeihin.

– Koko ajan kamppaillaan, etteivät hinnat nousisi vahvan rakentamisen alueella, muistuttaa Korhonen.

Suuri murros vaatii kokonaisratkaisuja

Korhosella on iso huoli, että ymmärretäänkö miten suuri muutos on kunnissa meneillään. Muutosten kytkeytyminen toisiinsa kokonaisuudeksi tulee hahmottaa päätöksenteossa, hän korostaa moneen otteeseen.

– Alueille jääville ihmisille täytyy hoitaa palvelut. Mikään ei kuitenkaan ennakoi, että muuttoliike suuntautuisi hajasijoitusalueille. Ei tätä puolla ympäristöasiat eivätkä energia- ja vesihuolto, sanoo Korhonen.

Talouden, ikääntymisen ja muuttoliikkeen rinnalle kunnissa on noussut vahvasti uutena asiana ilmasto- ja ympäristökysymys.

– Ilmastokysymys vaikuttaa liikkumiseen, energiatalouteen ja julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiratkaisuihin, jotka taas vaikuttavat kaupunkisuunnitteluun merkittävästi. Se myös maksaa, sanoo Korhonen.

Hän varoittaa lähestyvien kuntavaalien nostavan populismia.

– Populistisesti on helppo sanoa, että nämä ja nämä asiat pitää hoitaa, mutta populismi ei lämmitä, jos ei ole resursseja ja välineitä.

Kuka maksaa sotun?

Korhonen on huolissaan valmisteilla olevan sote-uudistusten jakautumisesta: miten soten kustannukset tulevaisuudessa jyvitetään kunnille ja valtiolle.

– Otetaan esimerkiksi Oulu. Talouden kanssa on paljon jumpattu, ja resursseja on jäänyt muuhunkin toimintaan. Jos palvelut siirtyvät maakunnille, ollaan samassa tilanteessa kuin erikoissairaanhoidossa nyt eli lasku tulee kunnille, Korhonen pelkää.

Kunnissa odotetaan epävarmoissa tunnelmissa hallituksen päätöksiä.

– Maksaako laskun valtio vai kunnat? Loogisesti se olisi valtio. Mutta uskooko sitä kukaan? Kuntien ja kaupunkien vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset tulevaisuudessa, arvioi Korhonen.

Hän epäilee, ettei kunnilta suunnitteilla oleva 12 prosentin verokertymän leikkaus riitä.

– En jaksa uskoa, että sote-kustannukset vähenevät uuden hallintomallin myötä. Yhdenvertaisuus pitää tulla valtion kautta.

Eriarvoistuvat kaupungit

Helsinki teki jälleen lähes 380 miljoonan euron positiivisen tuloksen.

Muilla isoilla kaupungeilla suuret negatiiviset tulokset. Vantaa, Oulu, Turku ja Tampere 48–23 miljoonaa euroa miinukselle.

Manner-Suomen kunnat söivät yhteensä 200 miljoonan edestä enemmän kuin tienasivat.

Väestön ikärakenteen muutoksen arvioidaan kasvattaneen kuntatalouden palvelutarvetta noin 0,5 prosenttiyksiköllä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yhdysvalloissa valtio takasi Silicon Valley -pankissa olleet talletukset, jotta luottamus pankkisektoriin säilyisi.

Uhkaako meitä uusi finanssikriisi ja kahdeksan muuta kysymystä markkinoiden myllerryksestä – Keskuspankit lähtivät laukalle, pankkijärjestelmä oli mennä rikki

Valtio luo yrityksille edellytyksiä toimia ja investoida. Julkisen vallan isoa, kehittävää roolia taloudessa on alettu kutsua yrittäjähenkiseksi valtioksi.

Vahva valtio takaa vahvan yksityisen sektorin – ”Suomessa on pitkä perinne siitä, että valtio on synnyttänyt yhteistä vaurautta”

Kun Suomessa keskustellaan talouspolitiikasta, keskeisiä auktoriteetteja ovat valtiovarainministeriön virkamiehet. Heidän roolinsa korostuu etenkin eduskuntavaalien alla.

Superministeriö ohjaa talouskeskustelua

Matti Ylöseltä ilmestyi tänä syksynä kirja "Viestintätoimistojen valta". Hän kirjoitti sen yhdessä Mona Mannevuon ja Niina Karin kanssa.

Valtiovarainministeriön korkea-arvoinen virkamies lyttäsi hallituksen ajaman veron – ”Hyvin poikkeuksellista”

Uusimmat

Hanna Sarkkinen

Vasemmiston ministeri oikoo väärinkäsityksiä: Into leikata asumistuesta perustuu kolmeen myyttiin

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (vas), hallituksen muodostaja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sekä perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra hallitusneuvotteluiden tiedotustilaisuudessa. Neuvotteluissa on neljäntenä puolueena mukana kristillisdemokraatit (ei kuvassa).

Hallitusneuvotteluissa esillä ay-maksujen verovähennyksen poisto, jota valtiovarainministeriö tukee – ”Tässä ollaan ideologisen oikeistopolitiikan ytimessä”

Elsa Aaltonen 1923–2023

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtio otti viisi miljardia velkaa korkojärjestelyihin, vaikka valtiovarainministeriön työryhmä oli suositellut tekemään toisin – ”Sitä on aika vaikea ymmärtää”

 
02

Kommentti: Jättäkää Inarijärvi rauhaan, miljonäärit

 
03

Vasemmistoliiton Minja Koskela pelkää, että taloudessa tehdään taas samat virheet

 
04

Tehdäänkö osa-aikatyötä, vaikka kokoaikatyötäkin olisi tarjolla? – PAM vastaa professori Hiilamolle

 
05

Valtiovarainministeriön kanta ay-maksujen verovähennyksen poistoon hämmästyttää – ”Ministeriöltä voisi edellyttää kelvollisia perusteluja”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Valtiovarainministeriön kanta ay-maksujen verovähennyksen poistoon hämmästyttää – ”Ministeriöltä voisi edellyttää kelvollisia perusteluja”

31.05.2023

Kommentti: Uusi hallitus voi aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee

31.05.2023

Vasemmistoliiton Li Andersson ärähti ehdotukselle poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus: ”Muutoksen tavoite on järjestäytymisasteen laskeminen”

30.05.2023

Kommentti: Jättäkää Inarijärvi rauhaan, miljonäärit

30.05.2023

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto jatkuu yksityisellä sosiaalipalvelualalla – Hoitajat siirtyvät muualle, jos palkkaeroa ei korjata, ammattiliitosta sanotaan

30.05.2023

Vasemmiston kansanedustajat: ”Suomi ei voi enää jatkaa vaikenemista Turkin ihmisoikeusloukkausten edessä”

29.05.2023

Tehdäänkö osa-aikatyötä, vaikka kokoaikatyötäkin olisi tarjolla? – PAM vastaa professori Hiilamolle

29.05.2023

Turkin presidentinvaaleissa odotettu tulos – Suomen on rohkeasti palattava linjalle, jossa se nostaa esiin kurdien sorron, vaatii vasemmiston Arhinmäki

29.05.2023

Päivi Alasalmi alkaa olla Suomen murharouvien ykkönen

28.05.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään