KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Osinkoveron kiristäminen edistäisi työllisyyttä

Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamiseksi on esitetty erilaisia malleja.

Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamiseksi on esitetty erilaisia malleja. Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig

Listaamattomien yritysten omistajien verohuojennus kannustaa nykyisellään kasvattamaan yhtiön tasevarallisuutta tuotannollisten investointien sijaan. Tähän puuttuminen tulee ottaa mukaan työllisyyskeskusteluihin, esittää professori Matti Tuomala.

Elias Krohn
6.9.2020 9.00
ILMOITUS
ILMOITUS

Näin osinkoveroa on huojennettu

Listaamattoman yrityksen omistajien osinkoverohuojennus on nykyisellään monimutkainen järjestely. Tässä sen perusasiat:
Kun osingon määrä on enintään 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, se määritellään pääomatulo-osingoksi. Kun omistaja saa sitä enintään 150 000 euroa, 25 prosenttia siitä on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verotonta tuloa.
150 000 euroa ylittävästä osasta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verotonta tuloa.
Kun omistajan saaman osingon määrä on yli 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, ylimenevä osa on ansiotulo-osinkoa. Siitä 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verotonta tuloa.
Lähde: Verohallinto

Pörssiin listaamattomien yritysten omistajat saavat merkittäviä huojennuksia osinkojensa verotukseen. Esimerkiksi pääomatulo-osingosta, joka vastaa enintään kahdeksaa prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta, 75 prosenttia on verovapaata 150 000 euroon asti.

Osinkoverotuksen epäkohtiin on kiinnitetty viime vuosina huomiota useissa arvovaltaisissa selvityksissä, viimeksi toukokuussa Vesa Vihriälän johtaman työryhmän raportin Suomen talousstrategia koronakriisissä yhteydessä. Työelämäprofessori Timo Viherkentän laatiman raportin liitteessä todetaan, että nykyisellään listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus on ”epäyhtenäinen, osin hyvin lievä ja käyttäytymisvaikutuksiltaan ongelmallinen”.

Samansuuntaisia arvioita ovat esittäneet valtiovarainministeriön asettama yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä 2017, VATT ja Etla yhteisessä raportissaan 2017 sekä yritystukia selvittänyt valtiosihteerityöryhmä 2019.

”Poliittinen paine järjestelmän korjaamiseen on kasvanut.” ”Osinkoverojärjestelmän uudistaminen olisi merkittävä työllisyystoimi.”

Kansalaisjärjestö Finnwatchin lanseeraama #430miljoonaa-kampanja verovälttelyn pysäyttämiseksi herätti viime keväänä kiivasta keskustelua. Etenkin Keskuskauppakamari kampanjoi ärhäkästi sitä vastaan. Finnwatchin kampanjan yhtenä kärkenä oli juuri listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen korjaaminen.

Voimakkaat reaktiot kertovat siitä, että nykyjärjestelmän epäoikeudenmukaisuus tiedostetaan hyvin, tulkitsee Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.

– Poliittinen paine järjestelmän korjaamiseen on kasvanut, ja sen takia reaktio oli niin voimakas niillä tahoilla, jotka nykyjärjestelmää haluavat puolustaa ja ylläpitää.

Varakkaimpien verotuki

Keväällä julkaistussa Finnwatchin raportissa Herrojen huojennus on selvitetty, ketkä osinkoverohuojennuksesta hyötyvät. Vuonna 2017 verovapaita huojennettuja osinkoja nostettiin kaikkiaan reilut 1,5 miljardia euroa ja niitä nosti yli 300 000 suomalaista. Vaikka saajia oli paljon ja joukossa myös pienituloisia, suurituloisin kymmenys keräsi tästä summasta yli 74 prosenttia ja suurituloisimman prosentin osuus oli 35 prosenttia.

– Tämä on verotuki kaikkein varakkaimmille ja hyvätuloisimmille, Finér tiivistää.

Finnwatchin raportin mukaan eniten huojennuksesta hyötyvät pääomavaltaisilla aloilla toimivien vakiintuneiden yhtiöiden omistajat, koska kevyesti verotetun pääomatulo-osingon määrä perustuu yhtiön nettovarallisuuteen. Nuoremmatkin yritykset voivat hyötyä, jos omistaja on pystynyt siirtämään aiemmin kartutettua omaisuuttaan yhtiön taseeseen ja saanut siten yhtiön nettovarallisuutta nostettua. Järjestelmä palkitsee siis niitä, joilla on isoja pääomia jo entuudestaan.

Ongelmana on myös tulonmuunto, jossa verotuksellisista syistä laskutetaan työ yrityksen kautta eikä toimita palkkatyösuhteessa. Finnwatchin aiemman tutkimuksen mukaan jopa puolet yksityisten sosiaali- ja terveysalan yhtiöiden lääkäreistä toimii palveluntarjoajina palkkasuhteen sijaan.

Osinkoverohuojennuksia perustellaan monesti sillä, että yhtiö on maksanut jo voitostaan yhtiöveron. Yhtiövero huomioidenkin huojennettujen osinkojen kokonaisveroaste on kuitenkin vain 26–26,8 prosenttia. Se on pienempi kuin pääomatulovero, joka on tulojen suuruudesta riippuen 30 tai 34 prosenttia, ja huomattavasti pienempi kuin hyvätuloisen palkansaajan veroaste.

Matti Tuomala näkee listaamattomien yritysten verotuksessa epäkohtia.

Matti Tuomala näkee listaamattomien yritysten verotuksessa epäkohtia. Kuva: Antti Yrjönen

Investoinnit ja työllisyys kärsivät

Taloustieteen professori (emeritus) Matti Tuomala näkee listaamattomien yritysten verotuksessa kaksi suurta epäkohtaa: Ensinnäkin se lisää tuloeroja kasvattamalla erityisesti ylimpiä tulo-osuuksia. Toiseksi se kohdistuu investointeihin vääristävästi.

– Yrityksen kannattaa sijoittaa mieluummin asioihin, jotka eivät ole yrityksen varsinaisen liiketoiminnan kannalta tärkeitä, esimerkiksi arvopapereihin tai kiinteistöihin, Tuomala havainnollistaa.

Tämän vuoksi osinkojen verotus on myös työllisyyskysymys.

– Jostain syystä tästä on täysin vaiettu, kun on puhuttu hallitukselta edellytettävistä työllisyystoimista. Tuotannolliset investoinnit ovat ehto työllisyyden kasvulle, Tuomala sanoo.

Kun pyritään ylös lamasta, julkinen elvytysohjelma on ensimmäinen vaihe, mutta sen jälkeen tarvitaan yritysten investointeja, jotta työllisyys jatkaisi kasvuaan.

– Osinkoverojärjestelmän uudistaminen olisi merkittävä työllisyystoimi, mutta keskustalle sen vastustaminen on kynnyskysymys. Ei tämä ihan alkiolaiselta veropolitiikalta vaikuta, Tuomala ihmettelee.

Hallituspuolueista keskusta ja rkp ovat vastustaneet osinkoverotukseen puuttumista.

Kunnat hyötyisivät uudistuksesta

Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamiseksi on esitetty erilaisia malleja. Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä ehdotti raportissaan, että huojennetun osingon laskennassa käytettävä tuottoprosentti alennettaisiin 8 prosentista 4 prosenttiin ja osingon veronalainen osuus korotettaisiin 25 prosentista 40 prosenttiin. Samalla huojennetusti verotettavan osinkotulon 150 000 euron yläraja poistettaisiin.

Nämä muutokset sekä kaventaisivat tuloeroja että lisäisivät verotuottoja laskennallisesti lähes 300 miljoonalla eurolla. Valtaosa tästä kohdistuisi kunnille, koska ansiotulo-osinkojen määrä kasvaisi ja pääomatulo-osinkojen määrä pienenisi. Ensin mainituista maksetaan kunnallisveroa, jälkimmäisistä ei.

Finnwatchin raportissa esillä ovat samansuuntaiset muutokset. Osinkoverohuojennuksen euromääräistä ylärajaa raportissa esitetään poistamisen sijasta alennettavaksi. Nettovarallisuutta laskettaessa tulisi Finnwatchin mukaan huomioida ainoastaan elinkeinotoiminnan käytössä ollut varallisuus.

Kohti progressiivisuutta

Sonja Finérillä onkin napakat terveiset hallituksen budjettineuvotteluihin:

– Taloudellinen tilanne on vakava. Nyt olisi viimeistään se hetki, jolloin epäoikeudenmukaiset veropohja-aukot pitäisi sulkea. On aika tehdä toimia, joilla osoitetaan, että yhteiskunta on oikeudenmukainen ja vahvimmat kantavat suurimman taakan.

Pitkällä tähtäimellä niin Finnwatch kuin Tuomalakin muuttaisivat osinkoverotuksen progressiiviseksi. Tuomala myös yhtenäistäisi palkka- ja pääomatulojen verotuksen. Eriytetty tuloverojärjestelmä on ollut Suomessa käytössä Esko Ahon hallituksen ajoista vuodesta 1993 alkaen.

– Palkka- ja pääomatulojen yhtenäinen verotus on se keino, jolla parhaiten pystytään estämään verosuunnittelukikkailua, Tuomala korostaa.

Näin osinkoveroa on huojennettu

Listaamattoman yrityksen omistajien osinkoverohuojennus on nykyisellään monimutkainen järjestely. Tässä sen perusasiat:
Kun osingon määrä on enintään 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, se määritellään pääomatulo-osingoksi. Kun omistaja saa sitä enintään 150 000 euroa, 25 prosenttia siitä on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verotonta tuloa.
150 000 euroa ylittävästä osasta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verotonta tuloa.
Kun omistajan saaman osingon määrä on yli 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, ylimenevä osa on ansiotulo-osinkoa. Siitä 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verotonta tuloa.
Lähde: Verohallinto

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

1990-luvun laman keskushenkilöt olivat budjettipäällikkö Raimo Sailas, valtiovarainministeri Iiro Viinanen ja pääministeri Esko Aho.

KU:n arkistosta: Mitä olivat ”1990-luvun virheet” ja miksi ne tehtiin?

"On hirveän vaikea nähdä, että korkoja kiristämällä tai veroja alentamalla enää estettäisiin taantuma", sanoo SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.

Inflaatio tulikin jäädäkseen – “Sota on syy aika lailla kaikkeen”, sanoo pääekonomisti

Paneelikeskusteluun miljonääriverosta osallistuivat kansanedustaja Pia Lohikoski, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen, opetusministeri Li Andersson, SAK:n veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka sekä Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.

Miljonäärivero puhututti vasemmistoliiton päivänä SuomiAreenassa – Asiantuntija huomauttaa aukoista Suomen veropohjassa

Jussi Ahokas työskentelee ekonomistina poikkitieteellisessä BIOS-tutkimusyksikössä.

Ekonomisti povaa myrskyisten aikojen jatkuvan kryptovaluutoille: ”Hintojen putoamista patoavia tekijöitä on varsin vähän”

Uusimmat

Zimbabwen vesiviranomainen aikoo porata vuoteen 2025 mennessä ympäri maan 35 000 porakaivoa, jotta pohjavedestä saataisiin lievitystä vesipulaan. Asiantuntijat ovat huolissaan pohjaveden riittävyydestä, mutta kroonisen vesipulan olosuhteissa asiantuntijoiden vaikutusvalta on rajallinen.

Zimbabwe turvautuu porakaivoihin pohjavesihuolista piittaamatta

Anders Roslund palaa ihmiskauppa-teemaan uusimmassa jännitysromaanissaan.

Huikeaa jännitystä ihmiskaupasta yhdeksännessä Ewert Grens -dekkarissa

Karjankasvattaja D. Chimiddulam odottelee lampaiden ja vuohien kera kotona poikaansa, joka on etsimässä vaeltelemaan lähtenyttä karjaansa.

Viivakoodit helpottavat mongolialaisten karjankasvattajien elämää

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtioiden velkojen korkojen piti nousta, mutta toisin on käymässä – Ekonomisti: ”Maailmantalous ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa”

 
02

Vasemmistokonkari Ralf Sund siirtyi opetusministerin erityisavustajaksi – ”Nyt kun tuli mahdollisuus päästä sisään huoneeseen, kävi houkutus aivan pitelemättömäksi”

 
03

Työntekijöiden palkanmaksu takkuaa yhä Helsingissä – Pormestari matkailee, kansliapäällikkö ostaa konsulttipalveluja miljoonilla

 
04

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

 
05

Christer Lindholm: Faktaa ja fiktiota verotuksesta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Sunnuntaivieras: Annetaan ihmisille lupa elää

07.08.2022

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

07.08.2022

Ensin Ruotsin valloittanut suomalaisdekkari on harmillisen tavanomainen

06.08.2022

Ugandassa mustasotilaskärpäset auttavat lannoitepulan vaivaamia maanviljelijöitä

06.08.2022

Honkasalo ehdottaa: Valtio takaamaan kotitalouksille rajatun määrän alesähköä

06.08.2022

20 vuotta sitten: Poliisi lavasti Genovan aktivistien polttopullot

05.08.2022

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

05.08.2022

Itä-Afrikan maat ryhtyvät yhteistyöhön salametsästystä ja -kauppaa vastaan

05.08.2022

Ministerin mieli muuttui, nyt Aki Lindén haluaa huumeiden käyttöhuonekokeilun – ”Hienoa, että asia nyt etenee!”

05.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään