KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Huumeiden ongelmakäyttö on lisääntynyt merkittävästi – nuorten ongelmakäyttäjien määrä suurempi kuin koskaan aiemmin

Keskusrikospoliisi paljasti maaliskuussa pääkaupunkiseudulla vuosina 2019 ja 2020 toimineen, lähinnä virolaisista ja suomalaisista koostuneen, kansainvälisen rikollisryhmän harjoittaman huumausaineiden laajamittaisen levityksen. Kuvan pusseissa on kolme kiloa amfetamiinia.

Keskusrikospoliisi paljasti maaliskuussa pääkaupunkiseudulla vuosina 2019 ja 2020 toimineen, lähinnä virolaisista ja suomalaisista koostuneen, kansainvälisen rikollisryhmän harjoittaman huumausaineiden laajamittaisen levityksen. Kuvan pusseissa on kolme kiloa amfetamiinia. Kuva: Lehtikuva/

THL:n raportin mukaan huumeiden aiheuttamat haitat ovat kasvaneet selvästi 2000-luvulla. Huumekuolemien määrä on tuplaantunut.

STT–Maria Rosvall
25.11.2020 9.30
ILMOITUS
ILMOITUS

Huumeiden ongelmakäyttö on selvästi lisääntynyt Suomessa viimeisten kymmenen vuoden aikana, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keskiviikkona julkaisemasta raportista.

Huumetilanne Suomessa 2020 -raporttiin on koottu uusin, keskeinen huumeita käsittelevä tilasto- ja tutkimustieto. Raportin mukaan huumeita ongelmallisesti käyttävien ihmisten määrä lisääntyi Suomessa 2010-luvulla merkittävästi verrattuna vuosituhannen ensimmäiseen vuosikymmeneen.

Raportissa huumeiden ongelmakäytöllä tarkoitetaan käyttöä, josta on aiheutunut vakavia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Tuoreimman arvion mukaan amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttäviä oli vuonna 2017 kaikista 15–64-vuotiaista suomalaisista 0,9–1,3 prosenttia.

Ongelmakäyttö oli yleisintä 25–34-vuotiailla ja toiseksi yleisintä 35–44-vuotiailla. Raportissa kiinnitetään huomiota siihen, että nuorimmassa ikäryhmässä 15–24-vuotiailla ongelmakäyttö oli lähes yhtä yleistä kuin 35–44-vuotiailla.

– Näyttäisikin siltä, että Suomessa on nuori sukupolvi amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttäviä. Tämä joukko on myös suurempi kuin koskaan aikaisemmin, raportissa sanotaan.

Kannabiksen kotikasvatus lisääntynyt nopeasti

Myös huumeiden käyttö ylipäänsä on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kehitys on ollut tasaista ja keskittynyt erityisesti 25–34-vuotiaiden miesten kannabiksen käyttöön, raportissa sanotaan.

Kannabis on yleisin Suomessa käytetty huume. Raportin mukaan kannabiksen kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet erityisesti 25–34- ja 35–44-vuotiaiden ikäryhmissä, kun taas nuorimmassa 15–24-vuotiaiden ryhmässä käytössä on tasaantumisen merkkejä.

Myös kannabiksen kotikasvatus on nopeasti lisääntynyt 2000-luvulla. 1990-luvulla vuosittaisten kannabistakavarikkojen määrä liikkui muutamissa sadoissa kasveissa, 2000-luvulla tuhansissa ja 2010-luvulla yllettiin jopa 23 000 kasviin, raportissa listataan.

Vuoden 2018 huumekyselyssä keskeisiksi syiksi kotikasvattamiseen kerrottiin oman käyttötarpeen tyydyttäminen, kasvatuksesta saatavat nautinto, pyrkimys välttää laittomia huumemarkkinoita sekä itse kasvatetun kannabiksen parempi laatu.

– Sen sijaan myyntitarkoitus nousi esiin vain alle 10 prosentissa tapauksista, vaikkakin noin kolmannes katsoi voivansa tarjota kasvattamaansa kannabista ystävilleen, raportissa kerrotaan.

Korona-aika kasvattanut muuntohuumeiden käyttöä

Kannabiksen jälkeen yleisintä on unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttö. Lääkkeiden väärinkäyttö on yleisintä 25–34-vuotiailla. Vuonna 2018 ikäryhmän miehistä 14 prosenttia ja naisista 13 prosenttia oli joskus elämänsä aikana käyttänyt lääkkeitä väärin.

Raportin mukaan huumeiden käyttö on yleistynyt huomattavasti lääkkeitä väärin käyttäneillä 2000-luvulla. Vuonna 2002 lääkkeitä väärin käyttäneistä 21 prosenttia oli käyttänyt myös huumeita, kun vuonna 2014 vastaava osuus oli 70 prosenttia.

Jätevesitutkimuksissa on havaittu, että amfetamiinien, kokaiinin ja ekstaasin käyttö on merkittävästi lisääntynyt 2010-luvulla. Opioidien osalta huomattavaa on buprenorfiinin ja muiden lääkeopioidien käytön yleistyminen heroiinin sijasta, raportissa sanotaan.

Myös erilaisia muuntohuumeita eli uusia, luokittelemattomia huumaavia aineita tavataan Suomen huumemarkkinoilla yhä enenevässä määrin. Raportin mukaan korona-aika näyttää lisänneen niiden käyttöä.

– Kentällä toimivat päihdepuolen ammattilaiset ovat kevään ja kesän 2020 aikana raportoineet, että päihteitä ongelmallisesti käyttävät ovat kertoneet Subutex-tablettien (buprenorfiinin) vähäisestä tarjonnasta, joka puolestaan on johtanut muuntohuumeiden suurempaan kysyntään ja käyttöön, raportissa sanotaan.

Raportin mukaan keskeistä suomalaisessa päihdekulttuurissa on myös huumausaineiden ja alkoholin sekakäyttö, mikä ilmenee esimerkiksi siinä, että huumausaineita vuoden aikana käyttäneistä puolet kuluttaa myös alkoholia riskialttiilla tavalla.

Myös huumekuolemat ovat lisääntyneet. Vuonna 2019 THL:n myrkytyskuolematilaston mukaan huumeisiin kuoli 189 ihmistä, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 133. Kokonaisuudessaan kuolemien määrä on 2000-luvulla tuplaantunut.

Rekkaliikenteessä tuotu isoja huume-eriä

Koronapandemian vaikutukset Suomen huumausainetilanteeseen näyttävät jääneen vähäisiksi. Raportin mukaan korona-aikana huumeita on ollut saatavilla hyvin, hinnat ovat pysyneet jokseenkin ennallaan ja huumeiden käyttö on lisääntynyt.

– THL:n jätevesitutkimusten mukaan Suomen rajanylitysliikenteeseen, ravintoloihin ja kokoontumiseen kohdistuneilla rajoitustoimilla ei näyttäisi olleen suurta vaikutusta huumausaineiden käyttöön pääkaupunkiseudulla tai muuallakaan maassa. Pääkaupunkiseudulla kokaiinin, ekstaasin ja metamfetamiinin käyttö on pysynyt koronaepidemiaa edeltävällä tasolla. Amfetamiinia on käytetty korona-aikana jopa ennätyksellisen paljon, raportissa kerrotaan.

Matkustusrajoitusten takia rajat ylittävän posti- ja kuriiriliikenteen rooli on korona-aikana vahvistunut huumeiden salakuljettamisessa Suomeen. Salakuljettajat ovat hyödyntäneet myös sitä, että ulkomaankaupassa raskas tavaraliikenne on kulkenut koko ajan normaalisti. Raportissa kerrotaan olevan vahvoja viitteitä siitä, että rajat ylittävää rekkaliikennettä on käytetty huomattavien huume-erien salakuljettamiseen Suomeen.

Huumeiden käytön lisääntymisen myötä on lisääntynyt myös huumeisiin liittyvä rikollisuus. Raportin mukaan huumekauppa Suomessa on ammattimaista ja suurelta osin järjestäytyneiden rikollisryhmien käsissä.

– Suomen tyypillisesti löyhärakenteinen ammattimainen rikollisuus on organisoitunut tiiviimmin ja sen kurinalaisuus on lisääntynyt — Erityisesti rikollisilla moottoripyöräjengeillä on vahva asema huumausainekaupan kotimaisissa toiminnoissa sekä tiiviit ja toimivat yhteistyösuhteet ulkomaille, raportissa sanotaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi elokuussa KU:lle, että edessä on poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros.

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään