Kainuulaisten kansanedustajien, valtiovarainvaliokunnan jäsenten vasemmistoliiton Merja Kyllösen ja SDP:n Raimo Piiraisen mukaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelle on saatu ensi vuoden budjetissa tärkeitä ja osittain pitkäänkin odottaneita pienehköjä väyläparannuksia ja -korjauksia.
– Mutta ilman tämänkään vuotista paimentamista, ne eivät välttämättä ensi vuonna etenisi. Tietenkin mahdollistamiselle luo pohjan koko talousarviossa positiivinen vire väylähankkeille, lisämäärärahat ja korjausvelan pienentäminen, toteavat kansanedustajat.
Teiden kunnostamiseen lisää rahaa
Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on käytettävissä yhteensä 28,5 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Kyllösen ja Piiraisen listalta investoidaan valtion teihin. Suurimmat määrärahat kohdentuvat Lehtopään kevyen liikenteen väylän rakentamiseen, Kajaaniin Vuoreslahdentien päällysteen uusimiseen ja Kuhmoon Hyryntien siirtoon Kuhmo Oy:n sahalaitoksen kohdalla.
Yksityistieavustusten määrä yli kolminkertaistuu. Varsinaisessa talousarvioesityksessä yksityisteiden avustuksiin ehdotettiin 13 miljoonan euron määrärahaa, mutta talousarviota täydentävässä esityksessä avustusmääräraha nousee 30 miljoonaan euroon.
– Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen oli koko valtiovarainvaliokunta tyytyväinen. Etenkin, kun talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä momentin määrärahaan on tehty 25 miljoonan euron korotus, jonka myötä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on käytettävissä yhteensä 28,5 miljoonaa euroa, toteavat kansanedustajat.
Rahoja kohdistetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaan, jonka tavoitteena on kasvattaa jalankulun ja pyöräilyn määrää vuoteen 2030 mennessä 30 prosentilla verrattuna vuoteen 2018.
Turvemaiden tutkimukseen lisärahaa
Kyllösen ja Piiraisen mukaan turvemaihin liittyvä päätöksenteko on vaikeaa. Tarve tutkittuun, paikalliset olosuhteet huomioon ottavaan tietoon on akuutti.
– Luotettavien tulosten saaminen edellyttää kuitenkin pitkäkestoista tutkimusta, joten on tärkeää, että tutkimusta jatketaan vuonna 2021, kansanedustajat toteavat tiedotteessaan.
Kyllösen ja Piiraisen mukaan muutaman vuoden kuluessa voi olla mahdollista kansallisten päästökertoimien tai nykyistä edistyneempien mittausmenetelmien kehittäminen. Valiokunta lisäsi momentille 200 000 euroa Ruukin turvepeltojen tutkimukseen Siikajoella.
Myös matkailua ja liikkumista edistäviin sekä luontoarvoja korostaviin hankkeisiin kohdennettiin määrärahoja. Rahaa tulee muun muassa retkeilyreittien, autiotupien ja pitkosten kunnostamiseen.