KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Talouskeskustelu on muuttunut koronakriisin myötä nopeasti – SAK:n ekonomistia Anni Marttista muutos ei yllättänyt, nyt hän kertoo miksi

Anni Marttinen on perustamassa Suomeen kansainvälisen Rethinking Economics-järjestön maalautakuntaa. Järjestön tarkoituksena on muuttaa taloustieteen yliopisto- opetusta suuntaan, jossa huomioidaan ilmastonmuutos ja ihmisten hyvinvointi ensin.

Anni Marttinen on perustamassa Suomeen kansainvälisen Rethinking Economics-järjestön maalautakuntaa. Järjestön tarkoituksena on muuttaa taloustieteen yliopisto- opetusta suuntaan, jossa huomioidaan ilmastonmuutos ja ihmisten hyvinvointi ensin. Kuva: Emma Grönqvist

Moni on yllättynyt, kun velkakeskustelu on koronakriisin myötä muuttunut.

Jussi Virkkunen
6.1.2021 7.00

Talouskurin hautajaiset, kapitalismin kriisi, uusliberalismista on luovuttava. Aiemmin marginaalissa olleet puheet ja vaatimukset ovat tänä vuonna nousseet valtavirtaan, kun koronakriisin myötä taloustieteen ja -politiikan vanhat totuudet on kyseenalaistettu.

Keskusjärjestö SAK:n ekonomistia Anni Marttista käänne ei ole yllättänyt. Nuoremman polven ekonomisteihin kuuluva Marttinen katsoo, että paradigman muutosta on pyritty tekemään jo vuosikymmenen ajan. Hän aloitti taloustieteen opiskelun vuonna 2011 keskellä eurokriisiä.

– Silloin meille oli itsestään selvää, että makrotaloustiede on epäonnistunut. Meille on tullut finanssikriisi, vanhat mallit eivät enää päde, Marttinen kuvailee ajattelutavan muutosta KU:lle.

ILMOITUS
ILMOITUS

Valtavirtaa tuollaiset ajatukset eivät kuitenkaan silloin olleet. Kriisiä lähdettiin tuolloin nujertamaan talouskuripolitiikalla julkisen talouden tasapainoa korostaen. Se johti pitkittyneeseen kriisiin ja työttömyyden kasvuun.

Marttinen tosin huomauttaa, että talouskuria ajoivat poliitikot. Euroopan keskuspankki (EKP) puolestaan hoiti elvytyspuolta ja esti siten koko yhteisvaluutan kaatumisen. Se kiteytyi EKP:n silloisen pääjohtajan Mario Draghin kuuluisaan ”mitä tahansa” -kommenttiin, jolla rahoitusmarkkinat rauhoitettiin.

Koronakriisiin poliitikotkin ovat vastanneet, että nyt ei ole tiukan kuripolitiikan aika. Saksakin heitti niin sanotun mustan nollan roskakoriin.

– Se [muutos] on kytenyt ja nyt koronakriisin myötä – on tiedetty aiemmin tehdyt mokat – on alettu elvyttää. Olen todella iloinen siitä. Koronakriisi oli ehkä viimeinen isku – investointeja tarvitaan uudelleenrakennukseen ja tuottavuuden kasvuun.

Marttinen katsoo, että muutoksessa on kyse luonnollisesta kehityksestä, ja kuten hän yllä sanoo, finanssikriisin opetuksista.

 – Julkisen talouden tasapainoa ei pidä tavoitella ihmisten hyvinvoinnin, työllisyyden ja ilmaston kustannuksella

Opi perusasiat

Suomessa on tänä vuonna kauhisteltu, kun valtio on koronakriisin myötä ottanut lähes 20 miljardia euroa lisää velkaa. Marttinen huomauttaa, että velan määrä itsessään ei kerro sinänsä mitään.

– Jos velkamme kasvaa 70–80 prosenttiin bruttokansantuotteesta, se on toki paljon. Japanissa se on 230 prosenttia. Globaali velka on noin 300 prosenttia, hän vertaa.

– Suomen velan suhde bruttokansantuotteeseen on paljon pienempi kuin muissa EU-maissa.

Marttinen painottaa, että Suomi ei voi huoletta velkaantua tästä eteenpäin. Eli ei, kukaan ei ole sanomassa, että joka vuosi on varaa ottaa 20 miljardia lisää velkaa.

Nollakorkojen maailmassa velkaa ei kuitenkaan pidä hysteerisesti pelätä. Marttinen nostaa esiin arvioita, joiden mukaan nollakorkojen parissa tullaan elämään vielä 20 vuotta. Suomessa tästä kuulee vähemmän puhuttavan.

– Argumentti on, että kyllä korot lähtevät jossain vaiheessa nousuun. Kyllä ne nousevat, kun ne ovat aina nousseet, Marttinen mainitsee yleisen narratiivin.

Tällä hetkellä korkojen noususta ei tosin puhu juuri kukaan, vaan koronakriisi on pidentänyt näkymää korkojen noususta entisestään. Kriisin iskiessä rahoitusmarkkinoilla luottamus häviää ja herättää huolta järjestelmän kestävyydestä.

Kun valtionlainojen korot nousevat, EKP joutuu lisäämään elvytystä ja näin rauhoittamaan markkinoita. Markkinat niin sanotusti elävät elvytyksestä eli pysyvät tasapainossa EKP:n ”tekohengityksellä”. Näin ollen keskuspankkien rooliksi on massiivisella elvytyksellä tullut huolehtia järjestelmän tasapainosta. Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas käyttää tästä termiä keskuspankkikapitalismi.

– Se on tietyllä tavalla tullut jäädäkseen. Se ei voi enää muuttua, koska meillä on niin paljon globaalia velkaa. Koko systeemi pyörii velalla, Marttinen sanoo.

Marttinen nostaa esiin työkokemuksensa Suomen Pankista, jossa hän työskenteli juuri rahapoliittista elvytystä tekevällä osastolla.

– Nuoren ekonomistin ajattelu oli silloin, että eihän tämä ole kestävää.

Mutta tästä irti pääseminen on nyt osoittautunut mahdottomaksi.

– Miten voisi olla sellainen keskuspankkijärjestelmä, että se antaisi kaiken sulaa.

– Silloin kysymykseksi tulee, että jos haluamme muuttaa jotain, meidän pitää ehkä muuttaa koko rahoitusjärjestelmää, Marttinen pohtii.

”Mitä jos velka mitätöitäisiin?”

Nyt koronakriisin myötä oikeastaan kaikki maailman maat velkaantuvat voimakkaasti. Se on avannut keskustelun niin sanotulle velka-armahdukselle.

– Mitä jos velka mitätöitäisiin, velan inflatoimista on tehty aiemmin historiassa. IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto) on puhunut, että ylijäämäiset maat kuittaisivat velan niiltä, joilla on velkaa. Keväällä monet taloustieteilijät kuten Paul De Grauwe ja Vesa Vihriälä suosittelivat, että EKP kuittaisi osan veloista niin sanotuilla ikuisuuslainoilla. Ideoita on, ja niitä on tuotu esille hyvin korkeilla tasoilla, Marttinen huomauttaa.

Tosin vähän aikaa sitten Euroopan keskuspankin varapääjohtaja Luis de Guindos sanoi, että velat tulee myös maksaa. Toisaalta muunlainen ilmoitus hänen asemassaan olisi täysin mahdoton.

Koronaa vakavampi kriisi ei odota

Koronakriisin käynnistämän elvytyksen on sanottu olevan viimeinen mahdollisuus kääntää kohti ilmastokatastrofia johtava kehitys. Elvytysrahojen on toivottu suuntautuvan ilmastoystävällisiin hankkeisiin. Ilmastokriisiin verrattuna koronakriisi onkin pieni asia, ja samoin on myös vastauksen löytäminen.

Marttinen pohtii, että yksi ongelma on jo käsitteissä.

– Iso ongelma on, että osa taloustieteilijöistä haluaa ymmärtää degrowth-liikkeen väärin. ”Me haluamme talouskasvun negatiiviseksi, me haluamme kulutuksen pois”, hän kuvailee.

– Se ei ole niin. Degrowth on sanana vähän provosoiva. Tavoite ei ole se, että lähdetään talouskasvun pieneneminen edellä. Talouspolitiikkaa tehdään nyt hyvinvoinnin ja ilmaston kustannuksella. Tavoite olisi kääntää asetelma niin, että BKT laitetaan kakkoseksi, ykköskoriin tulisivat sosiaaliset indikaattorit ja ilmastoindikaattorit.

Anni Marttinen on aiemmin työskennellyt niin Suomen Pankissa kuin valtiovarainministeriössä.

Anni Marttinen on aiemmin työskennellyt niin Suomen Pankissa kuin valtiovarainministeriössä. Kuva: Emma Grönqvist

Yhtenä esimerkkinä muutoksesta olisi Marttisen mukaan esimerkiksi se, että jokaisessa ministeriössä kaiken politiikan keskiössä olisi, miten saadaan ilmastokriisi hoidettua.

Marttinen huomauttaa, että vastausten hakeminen ilmastokriisiin on myös yrityksille valtava mahdollisuus. Puhtaan teknologian tuotteille on entistä enemmän kysyntää.

Samasta asiasta puhutaan myös Pitkänsillan toisella puolella. Teknologiateollisuudesta ja myös Elinkeinoelämän keskusliitosta on sanottu, että ilmastoystävällinen teollisuus on Suomelle mahdollisuus.

Maailma muuttuu

Haastattelun lopuksi Marttinen palaa paradigman muutokseen ja tutkijoiden sopeutumiseen siihen. Hän kertoo syksyllä osallistuneensa keskusteluun, jossa todettiin kulutuksen automaattisesti lisäävän hyvinvointia.

– Eihän se näin mene. Kaikkien tutkijoiden pitää adaptoitua uuteen maailmaan. Eihän tutkijana voi ajatella, että maailma on litteä, maailma on litteä. Pitääkö itseään hyvänä tutkijana, jos ei avaa silmiä jollekin uudelle?

– Oman sukupolveni ekonomistit kasvavat maailmaan, jossa on pakko adaptoitua uuteen koko ajan. Maailmahan on ihan eri, mitä se oli kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten. Ei ole enää mahdollisuutta opiskella jotain aihetta 50 vuotta ja olla sitten, että asia on näin. Omaa työtään pitää koko ajan peilata siihen, miten maailma muuttuu.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi elokuussa KU:lle, että edessä on poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros.

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään