Juha Sipilän hallitus heikensi turvapaikanhakijoiden asemaa monella tavalla, kertoo sisäministeriön tiistaina julkaisema selvitys. Lakimuutosten yhteisvaikutuksena syntyi väliinputoajaryhmiä, joille vaikutukset ovat kohtuuttomia.
Hallituskaudella 2015–2019 muutettiin ulkomaalaislakia lukuisia kertoja. Muutosten myötä kansainvälistä suojelua hakevien ja saaneiden henkilöiden oikeudellinen asema muuttui monin tavoin.
Yksi kansainvälisen suojelun kategoria, humanitaarinen suojelu, lakkautettiin kokonaan. Perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennettiin. Mahdollisuutta saada oikeusapua kavennettiin ja valitusten muutoksenhakuaikoja lyhennettiin. Uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä tiukennettiin. Myös turvaamistoimia, käännytyspäätösten täytäntöönpanoa ja karkottamista koskevia säännöksiä muutettiin.
Tutkimuksen teetti valtioneuvosto. Tavoitteena oli saada kokonaiskuva eri lakimuutosten yhteisvaikutuksesta kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan sekä lapsen edun toteutumiseen. Tutkimuksen taustalla oli hallitusohjelman kirjaus siitä, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään.
Tutkimus osoittaa, että ”vetovoimatekijöiden” vähentämiseksi ja turvapaikkaprosessin tehostamiseksi tehdyt lakimuutokset johtivat jälkimmäisen osalta päinvastaiseen vaikutukseen. Tarve muutoksenhakuun ja uusintahakemuksiin lisääntyi.
Valitusaikojen lyhentämisen toivottiin tehostavan ja nopeuttavan prosessia, mutta näin ei käynyt. Yleisiä valitusaikoja lyhyemmät valitusajat kasvattivat sen sijaan puutteellisten valitusten määrää ja lisäsivät lisäselvitysten tarvetta. Ne ovat myös lisänneet riskejä oikeudenmenetyksiin.
Ulkomaalaislaki on muuttunut yhä vaikeammin hahmotettavaksi kokonaisuudeksi.
Kohti alinta mahdollista tasoa
Erilaisia oleskelulupia on aiempaa vähemmän. Suomessa kansallisena lupakategoriana olleesta humanitaarisesta suojelusta on luovuttu, eikä tilapäistä oleskelulupaa enää myönnetä niille, joilla on mahdollisuus palata kotimaahansa tuettuna omaehtoisesti. Koska kaikki ilman oleskelulupaa jääneet eivät kuitenkaan poistu maasta eikä heitä välttämättä pystytä poistamaan viranomaistoimin, on syntynyt erilaisia väliinputoajien ryhmiä.
Tutkimuskonsortion johtaja, professori Elina Pirjatanniemi Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutista kertoi, että Suomessa toteutetut muutokset olivat osa EU-maiden pyrkimystä kohti alhaisinta mahdollista kansainvälisen suojelun tasoa.
Lopputulos oli se, että kansainvälisen suojelun lähtökohta eli oikeus hakea turvapaikkaa hämärtyi. Jokaisen turvapaikanhakijan tilanne tulisi arvioida yksilöllisesti ilman ryhmään liittyviä oletuksia. Viime vaalikauden turvapaikanhakijan asemaan ja oikeuksiin tehdyt yksittäiset heikennykset yhdessä lakimuutosten perusteluissa tuotettujen mielikuvien kanssa, olivat tutkimuksen mukaan omiaan hämärtämään käsitystä siitä, että jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea turvapaikkaa.
Tutkimuksessa todetaan, että tämä on seurausta eräänlaisesta ”salamitaktiikasta.”
”Kun turvapaikanhakijoiden oikeuksia nipistetään eri paikoista vähitellen, vaikkakin aina kansainvälistä minimitasoa noudattaen, lakimuutosten yhteisvaikutus on, että turvapaikanhakijoiden oikeudet eivät enää välttämättä toteudu.”
Kaikkien oleskelulupien ulkopuolelle
Perussuomalaiset-vetoisesti toteutetuilla ulkomaalaislain muutoksilla luotiin myös paperittomien väliinputoajien ryhmä. Humanitaarisen suojelun poistaminen ja tiukennukset maasta poistumisen estymisen vuoksi myönnettäviin tilapäisiin oleskelulupiin ajoivat ihmisiä tilanteeseen, jossa heillä ei ole laillista asemaa yhteiskunnassa.
– Heidän kohdallaan lakimuutosten seuraukset ovat olleet kohtuuttomia suhteessa niiden yhteiskunnallisiin tavoitteisiin, Pirjatanniemi sanoi.
Esimerkkinä hän mainitsi hallituksen poistaman humanitaarisen suojelun periaatteen.
– Se johti siihen, että meillä oli henkilöitä, joilla suojelu oli ollut ja he olivat saattaneet saada sille myös jatkoa. He saattoivat olla kotoutuneitakin, oli opiskelu- ja työpaikkoja. Sitten he putosivat kaikkien oleskelulupien ulkopuolelle.
Paperittomien määrästä on vain karkeita arvauksia. Heitä arvioidaan olevan Suomessa joistakin sadoista runsaaseen tuhanteen.
Lasten asemaan tehtiin viime kaudella parannuksiakin, mutta ne eivät ole täysin kumonneet yleisten muutosten kielteisiä vaikutuksia.
Hallitus aloittanut korjaustoimet
Havaintojen pohjalta tutkijat suosittelevat kymmentä toimenpidettä, joilla muun muassa parannettaisiin ilman oleskeluoikeutta maassa olevien asemaa, turvattaisiin lapsen edun toteutumista ja kehitettäisiin säädösvalmistelussa perus- ja ihmisoikeuksiin sekä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Toimenpidesuosituksiin kuuluvat myös keskeisten toimijoiden rahoituksen turvaaminen sekä alan koulutuksen lisääminen. Lisäksi suositellaan arvioimaan tarvetta ulkomaalaislain kokonaisuudistukselle.
Selvityksen vastaanottanut sisäministeri Maria Ohisalo sanoi sen tarjoavan hyvät edellytykset tietopohjaiseen päätöksentekoon.
– Näen tutkimuksessa esiin nousseet asiat pitkälti oikeusvaltiokysymyksinä: kyse on heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutumisesta, kuten oikeudesta elämään, perhe-elämään sekä oikeusturvaan. Näistä on huolehdittava. Suositukset tukevat myös työtä, jota on monilta osin jo laitettu vireille. Nyt on tärkeä saattaa tämä työ myös maaliin ja turvata ihmisten perusoikeuksien toteutuminen.
Osa asioista on jo korjausvaiheessa. Sisäministeriössä on vuoden 2020 alusta kartoitettu keinoja ehkäistä kokonaisvaltaisesti niin sanotun varjoyhteiskunnan muodostumista. Tämä työ nivoutuu laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman päivitykseen, joka valmistuu alkuvuodesta 2021.
Perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä tarkastellaan parhaillaan lapsen edun toteutumisen edistämiseksi. Sisäministeriössä valmistellaan ulkomaalaislakiin muutosta, jonka tavoitteena on lopettaa toimeentuloedellytyksen soveltaminen alaikäisiin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella.
Turvapaikanhakijoiden oikeusapu-uudistus on jo eduskunnassa.