– Tämä hallitus on teoillaan osoittanut seisovansa lupauksensa takana koulutuksen kunnianpalautuksesta ja siitä, että koulutuksesta ei enää leikata, opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi, kun eduskunnan budjettikeskustelussa siirryttiin tänään opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan.
– Tämä totuus on valitettavasti päässyt monelta hallitukselta ennen meitä unohtumaan. Useampi oppositiopuolue tässä salissa on puolustanut koulutusta vain sanoilla, ei teoilla.
Andersson perusteli sanojaan äsken julkaistulla OECD:n tutkimuksella siitä, miten koulutuspanostukset ovat kehittyneet sen jäsenmaissa vuosina 2012–2018.
– Kun suurimmassa osassa maista tämän ajanjakson aikana lisättiin koulutuspanostuksia, olivat Suomi ja Kreikka erikseen mainittuna sellaisina maina, jotka tämän ajanjakson aikana vähensivät koulutuspanostuksiaan eli leikkasivat koulutuksesta. Siis Kreikka, maa, joka tämän ajanjakson aikana kävi läpi aivan poikkeuksellista talouskriisiä, ja Suomi, jossa päättäjät ja myös kokoomuslaiset pääministerit halusivat viedä Suomen Kreikan tielle, mitä koulutuspolitiikkaan tulee.
Nyt koulutukseen tehdään lisäpanostuksia kaikilla tasoilla.
– Ensi vuoden talousarvioesitys on osoitus siitä, että jokaisen ihmisen oikeus oppia on meille aivan keskeinen prioriteetti. Edellisten hallitusten koulutusta kuristava linja on onnistuttu jättämään taakse ja oppimiseen, osaamiseen ja lasten sekä nuorten saamaan tukeen panostetaan nyt voimakkaasti, Andersson sanoi.
Joka euro tarpeen
Kokoomuksen mielestä ”koulutuksen kunnianpalautus” ontuu, koska osa siihen tehdyistä panostuksista on ”pätkärahoja”, eivät pysyviä menonlisäyksiä.
– Te olette tehneet rujon arvovalinnan, kun koulutusrahat ovat pätkärahoja. Miksi te olette näin tehneet? Ammatillisen koulutuksen opettajilla on todella suuri huoli siitä, mitä tapahtuu, kun rahat loppuvat, sanoi Sari Sarkomaa (kok.).
Andersson vastasi hallituksen lisänneen koulutuksen rahoitusta kaikilla koulutustasoilla.
– Ja minä en opetusministerinä sano ei kiitos määräaikaisille panostuksille, koska minä tiedän, että meidän koulutusjärjestelmässä tarvitaan joka ikinen euro, mikä siihen on mahdollista osoittaa. Sen arvovalinnan tämä hallitus on tehnyt.
– Me kehitämme koulutusta niin pysyvillä kuin määräaikaisilla panostuksilla, koska me tiedämme, että tuon ajanjakson jälkeen joka ikiselle eurolle tulee meidän koulutusjärjestelmässä käyttöä.
Oppivelvollisuudesta seurantatietoja pian
Kokoomus moittii edelleen myös oppivelvollisuuden pidentämistä, joka tuli voimaan tämän vuoden elokuussa.
Andersson kertoi ministeriön julkistavan seurantasuunnitelman oppivelvollisuusuudistuksesta lähiaikoina.
– Siinä tullaan seuraamaan sitä, miten tämä valtionosuusrahoitus riittää kattamaan kunnille koituvia kustannuksia, ja sitten tietenkin myöskin seurataan, miten oppivelvollisuusuudistus nyt lähtee toimimaan ja löydetäänkö kaikille nuorille opiskelupaikka.
Opetushallituksen mukaan 17. päivä syyskuuta oli edelleen valtakunnallisesti 793 nuorta ilman opiskelupaikkaa, ja 341 nuoresta oli perusopetuksen järjestäjä tehnyt valvontailmoituksen kunnille.
– Se, että meillä on näin tarkkaa tietoa myöskin valtakunnallisesti nyt tästä tilanteesta, on mielestäni osoitus siitä, että kyllä kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät hienosti ovat ottaneet näitä uusia velvollisuuksia vastaan ja toimineet sillä tavalla kuin ollaan haluttu. Nyt pitää huolehtia siitä, että jokaiselle nuorelle löytyy hänelle sopiva paikka ja tapa tätä oppivelvollisuutta suorittaa.