STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, valtiovarainministeriö (VM) kertoi eilen, että valtion velanoton tarve on tänä vuonna peräti kahdeksan miljardia budjetoitua pienempi. Miten ihmeessä näin suuri heitto voi syntyä?
Talouskasvu on ollut vahvaa, ja Suomen vaihtotase on selvästi ylijäämäinen. Valtiovarainministeriö ennusti vielä syksyllä vaihtotaseen jäävän lievästi alijäämäiseksi, vaikka jo silloin vaihtotase oli noin neljä miljardia euroa ylijäämäinen. Osittain myös budjettitekniset seikat selittävät asiaa.
Pohdit tosiaan itse, että suurin osa muutoksesta selittyy vaihtotaseen ennusteen epäonnistumisella. Avaatko hieman tätä?
Hämmästelin jo syksyllä, kuinka VM voi ennustaa vaihtotaseen vajetta, vaikka vaihtotase oli ylijäämäinen ja kovassa nousukiidossa. Sektoritaseet summautuvat aina nollaan, joten vaihtotaseen ylijäämän eli ulkomaansektorin alijäämän täytyy heijastua jonkin toisen sektorin ylijäämänä.
Itse epäilin, että vaihtotaseen ylijäämä tulisi näkymään julkisen sektorin rahoitusaseman parantumisena. Näin ilmeisesti on käymässäkin.
Suomen vaihtotase on ollut selvästi ylijäämäinen, eli kansantalous on saanut ulkomaisista menoistaan enemmän tuloja kuin sillä on menoja. Mitkä syyt tässä ovat taustalla?
Vaihtotase koostuu monista tekijöistä. Yksi syy on tavaraviennin kova veto. Toinen on Euroopan keskuspankin EKP:n antama pankkien osingonjaosta pidättäytymisen suositus, jota pankit ovat ilmeisesti melko hyvin noudattaneet. Osingot kun suuntautuvat merkittävissä määrin myös ulkomaille.
Tietenkin myös ulkomaanmatkojen jääminen väliin koronakriisin vuoksi ja monet muut tekijät ovat vaikuttaneet lopputulokseen.
Valtiovarainministeriö mainitsee tiedotteessaan niin sanotut siirtomäärärahat, mutta ei vaihtotasetta. Sinun ei tarvitse mennä VM:n pään sisään, mutta mistä näkökulmaeronne voisi johtua?
Vaihtotase ei tietenkään ole mikään budjettimomentti. Totta kai vaihtotaseen ylijäämä heijastuu joillekin budjettimomenteille. On mahdollista, että se on nyt heijastunut nimenomaan siirtomäärärahamomentille. Tässä ei siis ole mitään ristiriitaa.
On luonnollista, että VM katsoo nimenomaan budjettimomentteja, mutta toivottavaa olisi katsoa ja tunnistaa myös isompi kuva.
Tämän muutoksen myötä Suomen julkisen talouden velkasuhde on ilmeisesti edelleen selvästi alle 70 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jos näin on, mitä se tarkoittaa?
Tuotanto ja työllisyys ovat palautuneet harjoitetun elvytyspolitiikan johdosta ennätysnopeasti kriisiä edeltävälle tasolle. Nyt elvytyspolitiikka on osoittautumassa erittäin kannattavaksi strategiaksi myös julkisen talouden kannalta.
Valtiovarainministeriön mukaan kahdeksalla miljardilla pienentynyt velanoton tarve ei muuta Suomen talouden isoa kuvaa tai julkisen talouden pidemmän aikavälin haasteita. Miten itse näet tilanteen?
Eihän se kaikkea koronakriisin aikaista velkaantumista mitätöi, mutta kyllä kyse on suuresta vaikutuksesta. Nyt julkinen velka-aste ei ilmeisesti olekaan 71,2 prosenttia vuoden lopussa vaan noin 67,7 prosenttia.
Jos hallituksen oli tavoitteena velka-asteen taittaminen vuosikymmenen puoliväliin mennessä, niin nyt näyttäisi siltä, että se taittuikin jo nyt ja vieläpä hyvin reilusti.
Verrattuna edelliseen vuoteen julkinen velka-aste tulee nykyisen arvion mukaan laskemaan noin kaksi prosenttiyksikköä tänä vuonna.