Suomen ajautuminen EU:n tarkkailuluokalle ja taloustilanne yleensä hallitsivat eduskunnan kyselytuntia torstaina. Keskustelua käytiin veronkevennyksistä ja hallituksen tekemistä leikkauksista.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sanoi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) esittävän, että häntä kiinnostaisi valtion velkaantuminen.
– Kyllä teidän bluffinne tässä on paljastunut. Oikeistohallitus nimittäin jakaa velkarahaa huolettomasti, kun omat intressiryhmät sitä pyytävät – ja vieläpä miljardikaupalla.
Pekonen viittasi muun muassa hallituksen päätökseen alentaa yhteisöveroa miljardilla eurolla vuonna 2027.
– Tämän kaltaisilla toimilla ei ole aiemminkaan saatu kasvua aikaiseksi. Aiemmat hallitukset ovat alentaneet yhteisöveroa ja työnantajamaksuja useilla miljardeilla, mutta luvattuja investointeja ja kasvua ei ole tullut. Ainoastaan osingot ovat kasvaneet ja rikkaat rikastuneet.
Pekonen kysyi Purralta, miksi hän uskoo, että tällä kertaa kävisi toisin.
– Minä kysyn, on teidän mielestänne Suomella varaa ottaa velkaa vain siksi, että miljonäärien osinkotulot kasvaisivat.
Purra vakuutti olevansa huomattavan huolestunut velkaantumisesta. Hän oli valmis lyömään päänsä pantiksi siitä, että mikä tahansa yhteisöveron alennus on parempi kuin vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissaan esittämä verojen kiristys kuudella miljardilla eurolla.
Hallitus leikkaa koulutuksesta
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela sanoi olevansa ihmeissään tulopuolen sivuuttamisesta talouskeskustelussa, kun se on talouden tasapainottamisen kannalta aivan keskeisessä asemassa.
– On syytä varmaan muistuttaa, mitä niillä veroilla tehdään. Niillä rahoitetaan esimerkiksi koulutusta. Oikeistohallitus on jälleen pettänyt koulutuslupauksen ja leikannut koulutuksesta useita kertoja. 120 miljoonan euron leikkaus ammatilliseen koulutukseen on kenties hävyttömin, ja myös SDP jättäisi omassa vaihtoehdossaan leikkauksesta voimaan jopa 100 miljoonaa euroa. Me katsomme vasemmistossa, että koulutukseen panostaminen on välttämättömyys, joka maksaa itsensä takaisin.
– Kysynkin valtiovarainministeriltä: kun hallitus kerran jatkuvasti väittää tavoittelevansa kasvua ja kun koulutus on tutkitusti kasvun ajuri, niin miksi te leikkaatte koulutuksesta ja samalla talouden elpymisestä?
Purra viittasi taas vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin veronkiristyksiin.
– Vaihtoehtobudjetissanne se oli noin kuusi miljardia euroa. En uskalla edes ajatella, minkälaisia dynaamisia vaikutuksia sillä olisi yhteiskuntaan, työllisyyteen, yrittämiseen, tavallisiin ihmisiin, mikäli verotusta kiristettäisiin kuusi miljardia euroa.
Hän sanoi hallituksen tehneen uusia päätöksiä esimerkiksi aloituspaikkojen lisäämisestä tietyille korkeakoulualoille.
– Meillä on mielessä juuri sellaisia aloja esimerkiksi tekniikan puolella, joilla varmaankin on vaikutusta talouden kasvuun ja yhteiskunnan kehittymiseen. Sen sijaan välttämättä ihan kaikki alat eivät ole sellaisia.
Minä kannan vastuun
Riitta Kaarisalo (sd.) kysyi, kantaako Purra valtiovarainministerinä vastuun Suomen joutumisesta EU:n tarkkailuluokalle.
– Tämä hallitus tekee parhaansa, ja minä ministerinä kannan vastuun tämän hallituksen talous- ja finanssipolitiikasta, ja hallitus kantaa kaikista päätöksistään, Purra vastasi.
Lisäkysymystä hän kommentoi, että ei kanna vastuuta edellisten hallitusten tekemistä päätöksistä.
– Tässä maassa hallitus toisensa perään, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, on vähät välittänyt julkisesta velasta, on vähät välittänyt tuolla vaalikentillä siitä, mitä on luvannut äänestäjille. Ja valitettavasti katseeni tässä kääntyy erityisesti sinne vasemmalle. Se on nimenomaan sosiaalidemokraattista politiikkaa, ja se nähdään tälläkin hetkellä teidän omasta vaihtoehtobudjetistanne, jonka te esittelitte.
uutiskirje 
