Yhdysvaltojen öljysaarron vaikutukset näkyvät jo selvästi Havannassa. Konkreettisin merkki kriisistä näkyy liikenteessä. 1950-luvun klassikkoautot, eli niin sanotut almendronesit on suurelta osin korvattu kiinalaisilla sähkökäyttöisillä kolmipyörillä, joita ei kuitenkaan ole tarpeeksi. Havannalaiset kävelevät pitkiä matkoja töihin ja kotiin. Jätekasat kasvavat katujen varsilla, kun polttoainepula vaikeuttaa roskien keräystä.
Vielä muutama päivä sitten Havannan huoltoasemilla kiemurteli pitkiä autojonoja. Nyt ne ovat siirtyneet verkkoon Ticket-alustalle. Sovelluksesta voi hankkia esimerkiksi konsertti- ja teatterilippuja, mutta tällä hetkellä sen kysytyin palvelu on vuoronumeron varaaminen polttoaineen ostoa varten.
Kuubalaiset voivat nyt ostaa bensiiniä enintään 20 litraa ajoneuvoa kohden ja ainoastaan Ticket-varauksen kautta.
Uusi Ticket-järjestelmä kuitenkin sakkasi heti avauduttuaan, kun tuhannet ihmiset yrittivät samanaikaisesti eri puolilta maata kirjautua järjestelmään varatakseen vuoroja, tarkistaakseen odotustilanteen tai selvittääkseen polttoaineen saatavuuden.
– Bensiiniä ei ole missään, ei edes pimeillä markkinoilla. Autoni seisoo, enkä ymmärrä, miksi en pääse Ticketiin, yksityinen taksikuski Humberto García sanoo.
Kun Yhdysvallat otti hallintaansa Venezuelan öljysektorin ja keskeytti toimitukset Kuubaan, bensiinin hinta Kuuban pimeillä markkinoilla kaksinkertaistui. Tammikuun lopussa kun presidentti Donald Trump uhkasi tullimaksuilla kaikkia maita, jotka toimittaisivat öljyä Kuubaan, hinta nelinkertaistui.
Bensiinin hinta dollareissa on 1,30 dollaria litralta (noin 1,10 euroa). Epävirallisilla markkinoilla hinta on kohonnut yli viiteen dollariin litralta (yli 4,25 euroa). Kuuban minimipalkka on virallisen kurssin mukaan hieman yli 15 dollaria (noin 13 euroa).
Lentoliikenne sakkaa
Polttoaine ohjataan ensisijaisesti elintärkeisiin peruspalveluihin, kuten sairaaloihin, sekä tuloja tuottaville aloille, erityisesti turismiin, joka kamppailee vakavissa vaikeuksissa. Lentopolttoaineen loppuminen on kuitenkin vahingoittanut maan tärkeintä tulonlähdettä vakavasti.
Kanada on ollut vuosia Kuuban tärkein turistien lähtömaa. Matkailualan häiriöt alkoivat Air Canadan keskeytettyä 16 viikoittaista lentoaan neljään kuubalaiseen kaupunkiin. Sitä seurasi kanadalainen WestJet Group, joka ilmoitti vähentävänsä Kuuban lentoja.
Molemmat lentoyhtiöt lähettivät tyhjiä koneita Montrealista ja Torontosta Kuubaan palauttaakseen noin 3 000 saarella lomaillutta kanadalaista kotimaahansa.
– Kuubassa on jo vuosien ajan ollut krooninen polttoainepula, jota öljysaarto vain pahentaa. Sähkökatkot lisääntyvät, ja se tekee ihmisten arjesta entistä vaikeampaa, arvioi kuubalainen taloustieteilijä Daniel Torralbas.
Myös venäläiset Rossija Airlines ja Nordwind Airlines ovat keskeyttäneet lentonsa Kuubaan ja valmistelleet turistien kotiutuksia.
Osa lentoyhtiöistä, kuten espanjalainen Iberia, on puolestaan joustavoittanut peruutusehtojaan tai lisännyt välilaskuja tankkausta varten.
Lyhyet reitit, kuten lennot Havannaan Meksikon Cancúnista tai Yhdysvaltain Floridasta ovat toistaiseksi välttyneet häiriöiltä, sillä koneilla on riittävästi polttoainetta paluulentoa varten.
– Lentomme myöhästyi vain puoli tuntia, joka on normaalia. Olen kuullut peruutuksista, mutta rehellisesti sanottuna en ollut huolissani, sanoo lentomatkustaja Noelvis Morera.
Lentojen perumisen lisäksi matkailuala kärsii majoitusvarausten peruutusaallosta. Lisandra Pérez hoitaa Havannassa kolmea ulkomaalaisille tarkoitettua vuokra-asuntoa, jotka olivat lähes täyteen varattuja aina kesäkuuhun asti.
– Ensin minulta peruttiin kaksi helmikuun varausta. Sitten asiakkaat peruivat kaikki jäljellä olevat varaukset. Nyt en tiedä, mitä teen, Pérez sanoo.
Osa asiakkaista ei tullut, koska lennot peruttiin. Toiset taas eivät halunneet matkustaa Kuubaan sähkökatkojen, bensiinipulan ja muiden vaikeuksien keskelle.
Hiili palasi havannalaisten keittiöihin
Presidentti Miguel Díaz-Canel viittasi televisiopuheessaan helmikuun alussa 1990-luvun poikkeusjaksoon, joka alkoi Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991. Aikakauteen kuuluivat laajat sähkökatkot, liikenteen lamaantuminen ja arjen äärimmäinen säännöstely.
Samassa yhteydessä Díaz-Canel nosti esiin niin sanotun nollavaihtoehdon, eli 1990-luvulla laaditun selviytymissuunnitelman tilanteessa, jossa öljyä ei olisi lainkaan. Se merkitsisi äärimmäistä säännöstelyä, liikennettä, jossa polttomoottorien sijasta käytetään eläinten vetovoimaa, ruokahuollon omavaraisuutta sekä ruoanlaittoa hiilellä ja polttopuulla. Nollavaihtoehdon kaltaiset ratkaisut voivat nykyisessä energiakriisissä olla ajankohtaisia.
Hiili ja polttopuu ovatkin jälleen yleistyneet sekä maaseudulla että Havannan kaupunginosissa, jossa toistuvat sähkökatkot tekevät induktioliedet käyttökelvottomiksi.
– Nousen aikaisin sytyttääkseni hiilet, jotta voin keittää kahvia ja myydä sitä. Samaan aikaan dollari kallistuu ja kuljetuksen hinta nousee, havannalainen kahvilayrittäjä Leidy González sanoo.
Yli kahden kilometrin päässä pääväylistä sijaitsevalla El Tejarin asuinalueella elää yli 500 perhettä. Monet asukkaista ovat muuttaneet alueelle maaseudulta. Alueella ei ole maakaasuverkkoa, joten asukkaat ovat riippuvaisia valtion jakamasta nestekaasusta, jota on niukasti.
Olosuhteiden sanelemana El Tejarissa on palattu hiileen ja polttopuuhun.
– Kun sähköt katkeavat, sytytän heti hiilet. Kaikki eivät pidä puulla tai hiilellä kokkaamisesta, mutta jos emme laita ruokaa, mitä voimme tehdä? Emme voi vain odottaa, että sähköt palaavat, alueella asuva Moraima Mustelier sanoo.
uutiskirje 
