KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Inkeriläiset natsimiehittäjien armoilla – Anni Reuter avaa isoisänsä muistiinpanojen kautta vaiettua historiaa

Kai Hirvasnoro
11.10.2026 11.20
Fediverse-instanssi:

Inkeriläisistä muistetaan lähinnä heidän kovat kohtalonsa neuvostovallan alla 1930-luvulla sekä Suomeen jatkosodan aikana paenneiden inkeriläisten pakkopaluu Neuvostoliittoon sodan jälkeen. Moni palasi vapaaehtoisestikin, koska luuli pääsevänsä takaisin kotiseudulleen. Kukaan ei päässyt. Stalin piti inkeriläisiä epäluotettavina. Heidät siirrettiin Suomesta Keski-Venäjälle.

Sitä ennen inkeriläiset kokivat natsimiehityksen, kun Hitlerin joukot etenivät nopeasti heidän alueelleen vuoden 1941 salamasodassa. Jotkut saattoivat luulla vainojen loppuvan, kun komennon ottivat suomalaisten aseveljet. Sen sijaan stalinilainen pakkovalta vain vaihtui hitleriläiseen pakkovaltaan.

Inkeriläisistä saksalaismiehityksen alla kertoo tohtori Anni Reuterin uusi tietokirja Maa joka katosi. Sen alaotsikko kertoo, että Inkerin asia on Reuterille läheinen henkilökohtaisesti. Hänen isoisänsä Juhani Jääskeläinen toimi inkeriläisten ainoana pappina jatkosodan aikana. Teos pohjautuu suurelta osin Jääskeläiseltä jälkeen jääneisiin päiväkirjoihin ja muihin muistiinpanoihin sekä hänen ottamiinsa ainutlaatuisiin valokuviin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kirjan alaotsikossa mainittu salainen tehtävä tapahtui sitä ennen. Se alkoi tammikuussa 1942. Jääskeläinen kuului tutkimuskomissioon, joka tutki inkeriläisten oloja ja yritti selvittää heidän lukumääräänsä. Se ei ollut helppoa, sillä suuri osa inkeriläisistä oli karkotettu neuvostovallan aikana Siperiaan ja muualle Neuvostoliittoon. Niin myös Inkerin Keltossa syntyneen Juhani Jääskeläisen omaiset.

Hänet itse oli lähetetty Suomeen opiskelemaan papiksi.

Salaisen selvityksen taustalla oli ajatus inkeriläisten siirtämisestä Suomeen. Vaivihkaa kuulosteltiin myös heidän omia mielialojaan mahdolliseen evakuointiin liittyen. Suomen viranomaisilla oli jo tässä vaiheessa tieto saksalaisten toimeenpanemista juutalaisten ja kommunistien joukkomurhista miehittämissään Baltian maissa ja Inkerinmaalla.

Talvella ja keväällä 1942 tutkimuskomissio pääsi todistamaan suomalaisten nälkäkuolemia, tauteja ja saksalaisten pitämää kovaa kuria Inkerinmaalla. Niistä tiedettiin myös Suomessa, mutta ulkoministeri Rolf Witting piti tietoja inkeriläispakolaisten liioitteluna. Anni Reuter kirjoittaa Suomen hallituksen halunneen pitää inkeriläiset ja heidän hätänsä Suomenlahden toisella puolella.

Komission työ ei tässä vaiheessa johtanutkaan käytännön toimenpiteisiin.

Reuter pohtii kirjassaan, pitäisikö Inkerinmaalla nälkään kuolleet lukea mukaan Saksassa jo toukokuussa 1941 ennen operaatio Barbarossaa päätettyyn nälkäsuunnitelmaan. Idästä vallatuilta alueilta varastettiin ruokaa saksalaisille ja aiheutettiin tietoisesti nälänhätä. Sen tavoitteena oli tappaa nälkään 31–45 miljoonaa saksalaisten turhaksi katsomaa ihmistä.

Inkeriläiset olivat suomalaisia, mutta heiltäkin vietiin ruokaa ja kotieläimiä. Pienimuotoisen ruoka-avun piiriin pääsivät vain työssä käyvät. Vankileireillä nälkään näännytettäviin päätyi myös inkerinsuomalaisia miehiä.

Toisen kerran Juhani Jääskeläinen saapui Viron kautta Inkerinmaalle elokuussa 1942, nyt sotilaspastoriksi. Jälleen hän joutui todistamaan, etteivät natsimiehittäjät kohdelleet inkerinsuomalaisia sen lempeämmin kuin muita valloittamiaan kansoja. Suomalaisnaisia painostettiin ja todennäköisesti pakotettiinkin saksalaisten bordelleihin. Nälkä, pelko, tappaminen ja sukulaisten katoamiset jatkuivat.

”Valtio vaihtui Neuvostoliitosta Saksaan, mutta väkivalta, pakkovalta ja alistaminen jäivät”, Anni Reuter kiteyttää.

Vuoden 1943 alussa ponnistelut alkoivat tuottaa tulosta. Suomi ja Saksa sopivat 12 000 inkeriläisen siirtämisestä Suomeen. Aluksi otettiin vastaan 850 orpolasta. Kaikkiaan Suomeen evakuoitiin Viron kautta 63 000 inkeriläistä, inkerikkoa ja vatjalaista joista nopeasti sodan jälkeen 55 000 palasi tai pakkopalautettiin Neuvostoliittoon. Tuhannet pakenivat sitä ennen Ruotsiin.

Seurasi vuosikymmeniä kestänyt hiljaisuus. Inkeriläisistä ja heidän kohtalostaan ei sopinut puhua kirkossa, lehdistössä eikä kirjallisuudessa. Aiemmin kirjoitettuja Inkeriä käsitteleviä kirjoja sensuroitiin. Vaikeneminen jatkui pitkälle 1980-luvulle ennen kuin Mihail Gorbatšovin perestroika-politiikka aloitti avoimemmat ajat.

Hiljaa piti olla Neuvostoliitossakin.

”Me emme puhu näistä asioista” Juhani Jääskeläinen sai kuulla, kun hän tapasi Petroskoissa sisaruksiaan ja muuta sukuaan, ja otti puheeksi suvun karkotushistorian.

Anni Reuterin mukaan vaikeneminen jatkuu edelleenkin siinä mielessä, ettei inkerinsuomalaisten historiasta kerrota suomalaisissa oppikirjoissa. Hän pitää suomalaista historiankirjoitusta varsin nationalistisena ja vähemmistöt sivuuttavana.

”Samalla on ruokittu myyttiä yhtenäisestä, homogeenisesta suomalaisuudesta. Tämän myytin voi katsoa toimivan rasismin polttoaineena”, hän kirjoittaa.

Kolme vuotta sitten Anni Reuterilta ilmestyi erinomainen tietokirja Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa, joka kertoo Neuvostoliiton inkeriläisiin kohdistamista vainoista 1920-luvulta 1950-luvulle asti. Muistitietoon, omiin tutkimusmatkoihin ja laajaan arkistoaineistoon pohjautuva kirjakaksikko on raikkaan elämyksellisesti kirjoitettu tähän asti kattavin kuvaus Pietarin ympäristössä käytännössä nykyisen Leningradin alueella eläneiden suomalaisten traagisista vaiheista.

Anni Reuter: Maa joka katosi. Isoisäni salainen tehtävä Inkerissä. 271 sivua, SKS Kirjat 2026.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Joona Keskitalo aloitti taas uuden ja ihan erilaisen dekkarisarjan päähenkilönään poliisi, joka on taitava kuulustelija

Dìsa on Satu Rämön Hildur-sarjan paras teos tähän mennessä

Arvoitus, jännitys ja tavallinen arki sulautuvat yhdeksi Nilla Kjellsdotterin taitavassa, ahdistavassakin, dekkarissa Unipoika

Alex Ansamaan hirmuisessa Sakaali-trillerissä ennakoidaan lähitulevaisuuden autonomisia tappokoneita samalla, kun maailmanjärjestys murenee

Uusimmat

Joona Keskitalo aloitti taas uuden ja ihan erilaisen dekkarisarjan päähenkilönään poliisi, joka on taitava kuulustelija

Angeline Mwarusena joutui kolmen sotilaan pahoinpitelemäksi ja raiskaamaksi kotonaan Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa. Tekijät kuuluivat Ruandan vapautuksen demokraattisiin joukkoihin (FDLR), Ruandasta lähtöisin olevaan aseelliseen ryhmään, joka on toiminut Kongossa vuosikymmeniä. Seksuaalinen väkivalta on ollut yksi maan pitkään jatkuneen konfliktin vakavimmista ihmisoikeusongelmista.

Analyysi: Kongossa väkivalta on jatkunut kolmekymmentä vuotta, mutta harva on joutunut siitä vastuuseen

Naisten lisääntynyt näkyvyys kaupungin toreilla ja tienvarsilla kertoo siitä, kuinka moni perhe on riippuvainen heidän ansioistaan.

Luokkahuoneista katukauppiaiksi – ”Kun menetin työni, hajosin”

Mielenosoittajat vastustivat maaliskuussa 2025 alaviittivähemmistöön kohdistettua väkivaltaa.

Syyria kamppailee demokratiasta

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

”Luulen, että poikien oikeistolaistumiseen vaikuttaa luottamuksen menettäminen demokraattiseen järjestelmään” – kirjailija Maria Mustrannan uutuusromaanin kertoja on nuori mies

 
02

Kokoomuksen ja perussuomalaisten liitto happani solvauksiksi asti

 
03

Rydman: Hoitoon ei hakeuduta opposition pelottelun takia – kiisti asiakasmaksujen olevan syynä

 
04

Kokoomus sai kaiken, mutta menetti itsensä

 
05

Iltalehti: Vasemmistoliitolle 22 kansanedustajaa ja paikka kaikissa vaalipiireissä

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliitolla täysi ehdokaslista Oulun vaalipiirissä

06.11.2026

Silvia Modig ehdolle Uudellamaalla

06.11.2026

Iltalehti: Vasemmistoliitolle 22 kansanedustajaa ja paikka kaikissa vaalipiireissä

06.11.2026

Jo valmiiksi vesitetyn yritysvastuulain viranomaisvalvontaan ei ohjata Suomessa euroakaan uutta rahaa

06.11.2026

Rydman: Hoitoon ei hakeuduta opposition pelottelun takia – kiisti asiakasmaksujen olevan syynä

06.11.2026

STTK: Sukupuolten palkkaero kaventui historiallisen paljon ammattiliittojen ansiosta

06.11.2026

Vasemmistoliiton kannatus kasvaa, koska ihmisillä on todellinen hätä ja puolue edustaa selkeää vaihtoehtoa ja toivoa

06.11.2026

Myytti murrettu: punavihreät puolueet voivat kasvaa yhdessä toisiaan syömättä

05.11.2026

Mai Kivelä: Hallituksen lakiesitys lyhytvuokrauksen ongelmiin puuttumiseksi jäi täysin hampaattomaksi

05.11.2026

Kokoomus sai kaiken, mutta menetti itsensä

05.11.2026

Vasemmistoliitto ei kannata tasokokeita perusopetukseen

05.11.2026

Vasemmistoliitto ohitti keskustan ensi kerran yli 47 vuoteen

05.11.2026

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

05.11.2026

Vasemmistossa repesi riemu demokraattien suurvoitosta ja trumpistien murskajaisista – Li Andersson näkee yhtäläisyyden perussuomalaisiin

04.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset