Viime viikon perjantaina saatiin vihdoin päätös hävittäjäsaagalle. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi, että Suomi hankkii 64 yhdysvaltalaista F-35-hävittäjää, joilla korvataan käytöstä vähitellen poistuvat yhdysvaltalaiset Hornet-hävittäjät.
Siinä missä muista puolueista hankintaa pääosin kiiteltiin, kuului vasemmistoliiton riveistä enemmänkin mutinaa. Päätös oli puolueelle monella tapaa aidosti vaikea, ja vasemmistoliiton ministerit Li Andersson ja Hanna Sarkkinen jättivätkin hallituksen päätökseen hävittäjien hankinnasta lausuman. Lausumassa perättiin sitä, että koneiden käyttökustannukset eivät nouse sovitusta, joka on kymmenen prosenttia puolustusvoimien vuosibudjetista.
Raha
Hävittäjien hankintahintaa vasemmisto on kritisoinut kauan. Ensin koneiden hankintahinnan haarukka oli 7–10 miljardia, mutta lopulta seitsemän miljardia katosi virallisista papereista. Sen sijaan hallitus hyväksyi linjauksen, että Hornetien täysimääräinen korvaaminen edellyttää kymmentä miljardia.
Valtavalle rahasummalle olisi ollut muutakin käyttöä, vasemmistoliiton riveistä kuului. Tästä puhui muun muassa vuosina 2007–2021 kansanedustajana istunut Paavo Arhinmäki, joka totesi puolueen jääneen kritiikin kanssa yksin.
– Mikään muu eduskuntapuolue ei ole kyseenalaistanut hankintaan eikä myöskään laajaa kansalaiskeskustelua ole syntynyt, mikä olisi kyseenalaistanut hävittäjähankinnan kokoluokan. Kun vasemmistoliitto on jäänyt asiassa yksin eduskunnassa, sekä hallitus- että oppositiopuolueet ovat sitoutuneet vahvasti, vasemmistoliitto päätti osallistua hallitukseen hävittäjähankinnasta huolimatta, Arhinmäki kirjoitti Facebookissa hankintapäätöksen jälkeen.
Toinen rahakritiikki liittyy hävittäjien käyttökustannuksiin. Etenkin F-35-koneen kohdalla on kuulunut epäilyjä, että koneiden käyttökustannukset eivät mitenkään mahdu nyt määriteltyihin raameihin.
Yhdysvallat
Vasemmistoliitossa on paljon jäseniä, jotka eivät katso hyvällä puolustusyhteistyötä Yhdysvaltain kanssa. Nyt se syvenee entisestään, ja samalla Suomi sitoutuu pitkäksi aikaa yhteistyöhön maan kanssa.
F-35-koneita on tarkoitus käyttää aina 2060-luvulle asti. Tässä on hyvä huomata, että nyt hankittavia koneita alkaa tulla Suomeen vasta vuodesta 2025 alkaen. Hornetit puolestaan poistuvat käytöstä lopullisesti vuoteen 2030 mennessä.
USA-suhdetta kritisoi muun muassa vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi. Hän kutsui hankintaa Suomen historian suurimmaksi virheinvestoinniksi.
– Päätös sitoo Suomen Yhdysvaltain kainaloon vuosikymmeniksi. Kyse ei ole pelkästään puolustuspolitiikasta vaan myös ulkopoliittisesta sitoutumisesta kymmeniksi vuosiksi.
Samaa viestiä painotti kansanedustaja Johannes Yrttiaho, joka tiedotteessaan nosti esiin myös valtavat kustannukset.
– Hävittäjähankinnan tavoitteena on syventää Suomen liittolaisuutta Yhdysvaltoihin. Ratkaisut tehdään käytännössä eduskunnan ohi tai sille puutteellista tietoa antaen. Kaikki F-35:t kytketään ALIS-tietojärjestelmään (Autonomic Logistics Information System). Amerikkalaisilla on koko ajan reaaliaikainen kuva konetta käyttävien maiden lennoista. Koneet ovat käytännössä osa Yhdysvaltojen ilmavoimaa Pohjolassa, Yrttiaho sanoi.
Puoluevaltuusto
Vasemmistoliiton puoluevaltuusto hyväksyi marraskuussa melko taidokkaasti laaditun kannanoton. Siinä vaadittiin, että hävittäjähankintojen kustannuksiin liittyvät epäselvyydet sekä hankinnan ilmastovaikutukset on selvitettävä ennen hävittäjäkaupan vahvistamista.
Marraskuussa oli hyvin tiedossa, että etenkään ilmastovaikutuksia ei voi kunnolla selvittää ennen kaupan vahvistamista, koska päätöksen aikatauluksi oli kerrottu joulukuu.
Lisäksi puoluevaltuusto katsoi, että ”hankinnoilla ei pidä sitoa Suomea suurvaltapoliittisiin ristiriitoihin, jotka ainoastaan lisäävät jännitystä Euroopassa”.
Näin ollen ministerit joutuivat periaatteessa jyräämään puoluevaltuuston kannan.
Lopputulos
Ministerit joutuivat lopulta tekemään päätöksen hyvin tiukalla aikataululla. Julkisuudessa liikkuneiden tietojen perusteella kenraalit toivat esityksensä ministerien eteen niin, että mahdollisuuksia perehtyä esitykseen ei oikeastaan kunnolla ollut.
Vasemmistoliitto järjesti kesällä 2019 ennen hallitusohjelman hyväksymistä neuvoa-antavan jäsenäänestyksen, jossa jäsenet saivat ilmoittaa kantansa hallitukseen osallistumiseen. 97 prosenttia äänestäneistä kannatti osallistumista, ja ennen äänestystä tehtiin selväksi, että tällä hallituskaudella on edessä uusien hävittäjien hankinta.
– Myös puolueen ylin päättävä elin, puoluekokous, on vuonna 2019 linjannut uskottavan suorituskyvyn säilyttämisen puolesta. Olemme läpi hankintaprosessin korostaneet, että hankinnan kustannukset ja elinkaarikustannukset on pidettävä kurissa.
– Jätimme myös asiaa koskevan lausuman valtioneuvoston yleisistunnossa. Vasemmistoliitto on puolue, joka kykenee rakentamaan tasa-arvoista Suomea hallitusvastuussa. HX-hanke on ollut edellytys hallitusyhteistyöhön osallistumiselle, Li Andersson tiivisti Facebookissa hankintapäätöksen jälkeen.
uutiskirje 
