Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa valinnanvapauden toivotaan laskevan kustannuksia ja lisäävän yksilönvapautta. Sosiaalipalvelujen asiakkaiden näkökulmasta uudistus pikemminkin heikentää ainakin joissakin palveluissa mahdollisuuksia perustuslain takaamiin riittäviin sote-palveluihin, kirjoittavat Kuntaliiton lapsiperheiden palvelujen erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen ja terveydenhuollon talousasioiden erityisasiantuntija Tero Tyni liiton verkkosivuilla.
Kirjoittajien mukaan valinnanvapaus toteutetaan nykynäkymien mukaan pääsääntöisesti siten, että kunnan asukas valitsee listautumalla yksityisen palveluntuottajan, kolmannen sektorin tai maakunnan omistamaan yrityksen, joka tuottaisi kuntalaisen tarvitsemat valinnanvapauden piirissä olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimijan rahoitus tulee listautuneiden asiakkaiden perusteella.
Raskaampiin palveluihin liittyisi erillinen korvausjärjestelmä ja niihin pääsisi van ”portinvartijan” kautta.
”Oikeus tehdä haittaa itselle”
Tämä laaja valinnanvapaus sekä mahdollisuus vaihtaa sosiaali- ja terveyskeskusta esimerkiksi puolen vuoden välein herättää asiantuntijoissa huolta erityisesti lasten ja perheiden palvelujen sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen osalta.
He kirjoittavat, että ihmisellä on oikeus tehdä itselleen haitallisia valintoja.
”Silloin, kun haitallinen valinta vaikuttaa henkilön lisäksi hänen omaisiinsa tai läheisiinsä, valinnanvapauden laajentaminen vaarantaa yksilöiden ja yhteiskunnan näkökulmasta järkevien palvelujen toteutumista. Valinnanvapaus voi myös heikentää hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä kärjistää hyvinvointi- ja terveyseroja”, Puustinen-Korhonen ja Tyni toteavat.
Heidän esimerkkitapauksessaan perheessä päihdeongelma, mutta vanhemmat eivät halua ottaa apua vastaan. Valinnanvapaus ja siihen liittyvä oikeus vaihtaa sosiaali- ja terveyskeskusta mahdollistaa helposti asiakkuuden ja palvelun välttelyn.
”Lapsi voi jäädä kokonaan vaille tarvitsemaansa apua, jos vanhemmat hyödyntävät valinnanvapauttaan täysimääräisesti vaihtamalla sosiaali- ja terveyskeskustaan aina, kun se on mahdollista. Luottamuksellisia ja jatkuvia asiakassuhteita ei synny, lapsen tuentarve voi jäädä havaitsematta tai perheelle kerta toisensa perään tarjotaan palveluja, jotka eivät välttämättä vastaa todelliseen palvelutarpeeseen”, kirjoittavat Kuntaliiton asiantuntijat.
Kustannussäästötkin ovat epätodennäköisiä, koska korjaavat toimenpiteet ovat kalliita, jos niihin päädytään vasta siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat kärjistyneet.
Vapaus ei sovi kaikkiin sosiaalipalveluihin
Toisessa esimerkissä kotipalveluyrittäjän tarjoama palvelu jatkuu, vaikka se ei enää vastaa palvelutarpeeseen, koska ohjaaminen asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisempaan paikkaan tarkoittaisi asiakassuhteen päättymistä ja laskutuksen lakkaamista.
Asiantuntijoiden mukaan valinnanvapaus sopii sosiaalipalveluissa tilanteeseen, jossa palvelutarve on ennakoitava ja selkeä. Sen sijaan niissä palveluissa, joissa palveluntarve on moninainen ja muuttuva, on todennäköistä, että asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisen palvelun saaminen vaarantuu valinnanvapauden myötä.
Valinnanvapauden ongelmia heidän mukaansa ovat palveluintregraation vaarantuminen, asiakassuhteiden katkoksellisuus, tiedonkulun ongelmat sekä erilaiset viipeet palvelutarpeen arvioinnissa ja tuen antamisessa.
Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Ainakin sosiaalipalveluissa on ilmiselvästi palveluita, joissa valinnanvapaus vaarantaa riittävien palvelujen järjestämisen. Näihin palveluihin valinnanvapaus ei sovi ja ne tulisikin rajata valinnanvapauden ulkopuolelle, toteavat Aila Puustinen-Korhonen ja Tero Tyni.
uutiskirje 
