KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Mikä on 5G ja mitä siitä hyötyy tavallinen käyttäjä?

Kuva: All Over Press/Artur Marciniec

5G on langattoman verkon uusi sukupolvi, mutta tavalliselle älypuhelimen käyttäjälle siitä ei lisäkapasiteetin lisäksi ole juurikaan etua.

Olli Tammilehto
7.3.2020 8.00
Fediverse-instanssi:

Ensi kesänä Suomen valtio
järjestää huutokaupan, jossa
ensimmäinen millimetriaaltoalue myydään verkkoyhtiöille.

Viime syksystä lähtien on Suomen suurissa kaupungeissa ollut vaikea välttää 5G-mainoksia. Ohikulkijat ovat saattaneet pohdiskella, onko kyseessä uusi supersankarielokuva. Useimmat lienevät kuitenkin arvelleet mainosten puhuvan älypuhelimen uudesta versiosta. Mutta onko kyseessä vain uusi kännykkäsukupolvi vai jotain enemmän?

Turun yliopiston tulevaisuuden teknologian laitoksen opettaja Petri Sainio vahvistaa, että 5G on langattoman verkon uusi sukupolvi. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan tuo tavalliselle älypuhelimen käyttäjälle lisäkapasiteetin lisäksi juuri mitään merkittävää etua. 5G:tä tarvitaan sen sijaan siihen, että lähitulevaisuudessa kännyköiden lisäksi lukemattomat muut esineet ja tavarat ovat yhteydessä toisiinsa ja käyttäjiinsä mobiiliverkon avulla.

Kyse on niin sanotusta esineiden internetistä, jossa pieniä radiolähettimiä ja -vastaanottimia on piilotettu lukemattomiin laitteisiin ja tavaroihin jääkaapeista kaasuputkiin. Myös itseohjautuvat autot, teollisten prosessien kauko-ohjaus ja ”älykaupungit” lisäävät mobiilidataliikennettä.

Mikroaaltosäteilyn energia imeytyy kaikkialle ihmiskehoon.

Samoilla linjoilla on Telian 5G-projektin johtaja Janne Koistinen. Hänen mukaansa nykyinen 4G ”on loistava palvelu”, mutta kapasiteettia tarvitaan lisää, kun lähitulevaisuudessa yhtä ihmistä kohden ei ole vain yksi matkapuhelin vaan lukuisia mobiiliyhteyksiä käyttäviä laitteita.

Paisuvan langattoman tietoliikenteen hallinnan lisäksi 5G:hen liittyy kaksi muuta lupausta: entistä suurempi luotettavuus ja entistä pienempi viive todellisen tapahtuman ja vastaanotinlaitteen rekisteröimän tapahtuman välillä.

Koska viive on jo nykyisillä verkoilla hyvin pieni, viiveajan lyhentymisessä ei Koistisen ja Sainion mukaan ole merkitystä tavallisten älypuhelimien käyttäjien kannalta. Se ja suurempi luotettavuus ovat tärkeitä lähinnä teollisten prosessien hallinnassa ja muissa sen kaltaisissa sovellutuksissa.

Älypuhelimen loppu?

Monissa internetissä julkaistuissa visioissa on esitetty, että 5G merkitsee älypuhelimen loppua ja sen korvaamista laajennetun tai virtuaalisen todellisuuden laseilla.

Monissa internetissä julkaistuissa visioissa on esitetty, että 5G merkitsee älypuhelimen loppua ja sen korvaamista laajennetun tai virtuaalisen todellisuuden laseilla. Kuva Pekingistä, missä järjestettiin massiivinen 5G-tapahtuma viime marraskuussa.

Monissa internetissä julkaistuissa visioissa on esitetty, että 5G merkitsee älypuhelimen loppua ja sen korvaamista laajennetun tai virtuaalisen todellisuuden laseilla. Kuva Pekingistä, missä järjestettiin massiivinen 5G-tapahtuma viime marraskuussa. Kuva: All Over Press/Wu Hong

Koistinen ei ota kovin vakavasti näitä visioita, mutta sanoo, että siinä vaiheessa kun ER- ja VR-lasit ovat ulkoisesti suunnilleen samanlaisia kuin tavalliset silmälasit, älypuhelimen syrjäytyminen voi toteutua.

Mihin sitten perustuu 5G:n suurempi suorituskyky 4G:hen verrattuna?

Sainion mukaan yksi syy on tukiaseman tietokoneiden ja ohjelmistojen tehokkuudessa, jolloin samalle taajuuskaistalle saadaan pakattua entistä useampia ja entistä suurempia tietovirtoja. Tärkeää on myös uudet antenniryppäät, jotka kykenevät muodostamaan tukiaseman ja mobiililaitteen välille tiiviin mikroaaltosädekimpun, joka seuraa laitetta sen liikkuessa. Näin samaa taajuuskanavaa voi käyttää useampi eri suunnissa oleva älypuhelin tai muu laite.

Huutokauppa kesällä

Toistaiseksi Telian Suomeen pystyttämän 5G-verkon mikroaaltosäteilyn aallonpituudet ovat suunnilleen samoja kuin aikaisemmissa mobiiliverkoissa: ne vaihtelevat noin 9 senttimetristä noin 40 senttiin. 5G-tekniikalla voidaan hyödyntää kuitenkin myös paljon lyhyempiä radioaaltoja, joiden pituus on noin 10 millimeriä tai vähemmän.

Ensi kesänä Suomen valtio järjestää huutokaupan, jossa ensimmäinen millimetriaaltoalue eli 27 gigahertzin taajuuskaista myydään verkkoyhtiöille.

5G on suuri ympäristöongelma.

Koistinen ei halua puhua Telian huutokauppasuunnitelmista. Hän sanoo kuitenkin, että ”millimetriaaltoalue on erityisen kiinnostavaa teollisissa kohteissa, joissa on todella paljon tietoliikennettä”. Toinen mahdollinen käyttökohde on stadionit ja vastaavat ihmiskeskittymät, joissa ”yhtäkkiä voi olla valtava kysyntä”.

Sainio myöntää, että 5G:hen liittyvät lupaukset toteutuvat täysin mitoin, vasta kun siirrytään millimetriaaltoihin. Niitä käytettäessä etäällä olevia laitteita voidaan ohjata käytännössä reaaliaikaisesti. Tiedonsiirron nopeus saadaan huippuunsa.

Millimetriaalloilla on kuitenkin huomattava tekninen heikkous: ne eivät Koistisen mukaan lävistä juuri mitään estettä. Siksi tukiasemien täytyy olla lähellä käyttäjiä, ja sisätiloissa tarvitaan omat antennit.

Millimetriaaltoihin liittyy myös toinen vakava ongelma: niiden terveysvaikutuksia ei ole juurikaan tutkittu. Säteilyturvakeskuksen säteilytoiminnan valvontaosaston johtajan Tommi Toivosen mukaan ”tutkimusnäyttö millimetriaalloista on hyvin vähäinen. Niistä ei siis ylipäätään ole tehty kovin paljon tutkimusta”.

Edessä puhelimien vaihto

Telian Koistinen myöntää, että informaatio- ja viestintäteknologian ekologinen selkäreppu on suuri. Telian vastaus tähän ongelmaan on vanhojen puhelimien vastaanotto ja kierrätettyjen puhelinten tarjoaminen asiakkaille. Telia pyrkii myös hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä yhdessä alihankkijoidensa kanssa.

Telia rakentaa 5G-verkkoa, vaikka juuri kellään ei ole puhelinta, joka sitä voisi käyttää. Saman aikaan 4G toimii mainiosti. Eikö Telia näin luo uusien puhelimien ja luonnonvarojen kysyntää siinä, missä sitä ei alun perin ollut? 5G-projektin johtaja Janne Koistinen kuittaa asian sillä, että puhelimet joka tapauksessa vaihdetaan muutaman vuoden välein.

”Negatiivisia terveysvaikutuksia”

Helsingin yliopiston biokemian dosentin, Frontiers in Public Health -tiedelehden säteily ja terveys -erikoisnumeron päätoimittajan Dariusz Leszczynskin mukaan millimetriaallot ovat suuri tuntematon.

Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessorina aikaisemmin työskennellyt Leszczynski kertoo, että nykyisin käytössä olevan mikroaaltosäteilyn energia imeytyy kaikkialle ihmiskehoon. Millimetriaaltojen lyhyyden takia niiden energia jää sen sijaan lähes kokonaan ihoon.

5G on herättänyt vastustusta erityisesti sen mahdollisten terveyshaittojen takia. Amsterdamissa Hollannissa järjestettiin mielenosoitus tammikuussa verkkoa vastaan.

5G on herättänyt vastustusta erityisesti sen mahdollisten terveyshaittojen takia. Amsterdamissa Hollannissa järjestettiin mielenosoitus tammikuussa verkkoa vastaan. Kuva: All Over Press/Remko De Waal

Teollisuuden edustajat ovat pitäneet tätä hyvänä asiana, mutta Leszczynskin mukaan näin ei välttämättä ole: iho on ihmisen suurin elin, joka esimerkiksi osallistuu immuunipuolustukseen ja hermoston säätelyyn. Ihon solut erittävät välittäjäaineita, jotka leviävät verenkierron mukana kaikkialle ja vaikuttavat muihin elimiin. Säteilyn aikaansaamat muutokset ihossa voivat vaikuttaa ihmisen koko elimistöön.

Alustavat tutkimustulokset viittaavat siihen, että millimetriaalloilla on mahdollisesti, jopa todennäköisesti, negatiivisia vaikutuksia ihmisiin ja muihin eliöihin, erityisesti hyönteisiin.

Leszczynski korostaa, että EU:n hyväksymä varovaisuusperiaate vaatisi nyt pidättäytymistä millimetriaaltojen käytöstä siksi, kunnes niiden biologisista vaikutuksista tiedetään enemmän.

5G:n myötä kasvava langaton viestiliikenne merkitsee mikroaaltosäteilyn huomattavaa kasvua myös jo pitkään käytössä oleilla aaltoalueilla. Tämä johtaa merkittävään terveysriskiin, sillä Leszczynskin mukaan monien hyvin tehtyjen tutkimusten mukaan mikroaaltosäteily on yhteydessä aivosyövän lisääntymiseen.

Kuitenkin riippumatta siitä, onko säteily vaarallista vai ei, 5G on suuri ympäristöongelma.

Leszczynski tuo esiin, että uusien älypuhelimien, tukiasemien ja lukemattomien ”mobiilidatakelpoisiksi” päivitettyjen laitteiden ja esineiden kaivoksista alkava globaali tuotantoprosessi vaatii valtavasti luonnonvaroja. Se johtaa myös mitä erilaisimpien saasteiden leviämiseen.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset