Ensi kesänä Suomen valtio
järjestää huutokaupan, jossa
ensimmäinen millimetriaaltoalue myydään verkkoyhtiöille.
Viime syksystä lähtien on Suomen suurissa kaupungeissa ollut vaikea välttää 5G-mainoksia. Ohikulkijat ovat saattaneet pohdiskella, onko kyseessä uusi supersankarielokuva. Useimmat lienevät kuitenkin arvelleet mainosten puhuvan älypuhelimen uudesta versiosta. Mutta onko kyseessä vain uusi kännykkäsukupolvi vai jotain enemmän?
Turun yliopiston tulevaisuuden teknologian laitoksen opettaja Petri Sainio vahvistaa, että 5G on langattoman verkon uusi sukupolvi. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan tuo tavalliselle älypuhelimen käyttäjälle lisäkapasiteetin lisäksi juuri mitään merkittävää etua. 5G:tä tarvitaan sen sijaan siihen, että lähitulevaisuudessa kännyköiden lisäksi lukemattomat muut esineet ja tavarat ovat yhteydessä toisiinsa ja käyttäjiinsä mobiiliverkon avulla.
Kyse on niin sanotusta esineiden internetistä, jossa pieniä radiolähettimiä ja -vastaanottimia on piilotettu lukemattomiin laitteisiin ja tavaroihin jääkaapeista kaasuputkiin. Myös itseohjautuvat autot, teollisten prosessien kauko-ohjaus ja ”älykaupungit” lisäävät mobiilidataliikennettä.
Mikroaaltosäteilyn energia imeytyy kaikkialle ihmiskehoon.
Samoilla linjoilla on Telian 5G-projektin johtaja Janne Koistinen. Hänen mukaansa nykyinen 4G ”on loistava palvelu”, mutta kapasiteettia tarvitaan lisää, kun lähitulevaisuudessa yhtä ihmistä kohden ei ole vain yksi matkapuhelin vaan lukuisia mobiiliyhteyksiä käyttäviä laitteita.
Paisuvan langattoman tietoliikenteen hallinnan lisäksi 5G:hen liittyy kaksi muuta lupausta: entistä suurempi luotettavuus ja entistä pienempi viive todellisen tapahtuman ja vastaanotinlaitteen rekisteröimän tapahtuman välillä.
Koska viive on jo nykyisillä verkoilla hyvin pieni, viiveajan lyhentymisessä ei Koistisen ja Sainion mukaan ole merkitystä tavallisten älypuhelimien käyttäjien kannalta. Se ja suurempi luotettavuus ovat tärkeitä lähinnä teollisten prosessien hallinnassa ja muissa sen kaltaisissa sovellutuksissa.
Älypuhelimen loppu?
Monissa internetissä julkaistuissa visioissa on esitetty, että 5G merkitsee älypuhelimen loppua ja sen korvaamista laajennetun tai virtuaalisen todellisuuden laseilla.
Koistinen ei ota kovin vakavasti näitä visioita, mutta sanoo, että siinä vaiheessa kun ER- ja VR-lasit ovat ulkoisesti suunnilleen samanlaisia kuin tavalliset silmälasit, älypuhelimen syrjäytyminen voi toteutua.
Mihin sitten perustuu 5G:n suurempi suorituskyky 4G:hen verrattuna?
Sainion mukaan yksi syy on tukiaseman tietokoneiden ja ohjelmistojen tehokkuudessa, jolloin samalle taajuuskaistalle saadaan pakattua entistä useampia ja entistä suurempia tietovirtoja. Tärkeää on myös uudet antenniryppäät, jotka kykenevät muodostamaan tukiaseman ja mobiililaitteen välille tiiviin mikroaaltosädekimpun, joka seuraa laitetta sen liikkuessa. Näin samaa taajuuskanavaa voi käyttää useampi eri suunnissa oleva älypuhelin tai muu laite.
Huutokauppa kesällä
Toistaiseksi Telian Suomeen pystyttämän 5G-verkon mikroaaltosäteilyn aallonpituudet ovat suunnilleen samoja kuin aikaisemmissa mobiiliverkoissa: ne vaihtelevat noin 9 senttimetristä noin 40 senttiin. 5G-tekniikalla voidaan hyödyntää kuitenkin myös paljon lyhyempiä radioaaltoja, joiden pituus on noin 10 millimeriä tai vähemmän.
Ensi kesänä Suomen valtio järjestää huutokaupan, jossa ensimmäinen millimetriaaltoalue eli 27 gigahertzin taajuuskaista myydään verkkoyhtiöille.
5G on suuri ympäristöongelma.
Koistinen ei halua puhua Telian huutokauppasuunnitelmista. Hän sanoo kuitenkin, että ”millimetriaaltoalue on erityisen kiinnostavaa teollisissa kohteissa, joissa on todella paljon tietoliikennettä”. Toinen mahdollinen käyttökohde on stadionit ja vastaavat ihmiskeskittymät, joissa ”yhtäkkiä voi olla valtava kysyntä”.
Sainio myöntää, että 5G:hen liittyvät lupaukset toteutuvat täysin mitoin, vasta kun siirrytään millimetriaaltoihin. Niitä käytettäessä etäällä olevia laitteita voidaan ohjata käytännössä reaaliaikaisesti. Tiedonsiirron nopeus saadaan huippuunsa.
Millimetriaalloilla on kuitenkin huomattava tekninen heikkous: ne eivät Koistisen mukaan lävistä juuri mitään estettä. Siksi tukiasemien täytyy olla lähellä käyttäjiä, ja sisätiloissa tarvitaan omat antennit.
Millimetriaaltoihin liittyy myös toinen vakava ongelma: niiden terveysvaikutuksia ei ole juurikaan tutkittu. Säteilyturvakeskuksen säteilytoiminnan valvontaosaston johtajan Tommi Toivosen mukaan ”tutkimusnäyttö millimetriaalloista on hyvin vähäinen. Niistä ei siis ylipäätään ole tehty kovin paljon tutkimusta”.
Edessä puhelimien vaihto
Telian Koistinen myöntää, että informaatio- ja viestintäteknologian ekologinen selkäreppu on suuri. Telian vastaus tähän ongelmaan on vanhojen puhelimien vastaanotto ja kierrätettyjen puhelinten tarjoaminen asiakkaille. Telia pyrkii myös hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä yhdessä alihankkijoidensa kanssa.
Telia rakentaa 5G-verkkoa, vaikka juuri kellään ei ole puhelinta, joka sitä voisi käyttää. Saman aikaan 4G toimii mainiosti. Eikö Telia näin luo uusien puhelimien ja luonnonvarojen kysyntää siinä, missä sitä ei alun perin ollut? 5G-projektin johtaja Janne Koistinen kuittaa asian sillä, että puhelimet joka tapauksessa vaihdetaan muutaman vuoden välein.
”Negatiivisia terveysvaikutuksia”
Helsingin yliopiston biokemian dosentin, Frontiers in Public Health -tiedelehden säteily ja terveys -erikoisnumeron päätoimittajan Dariusz Leszczynskin mukaan millimetriaallot ovat suuri tuntematon.
Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessorina aikaisemmin työskennellyt Leszczynski kertoo, että nykyisin käytössä olevan mikroaaltosäteilyn energia imeytyy kaikkialle ihmiskehoon. Millimetriaaltojen lyhyyden takia niiden energia jää sen sijaan lähes kokonaan ihoon.
Teollisuuden edustajat ovat pitäneet tätä hyvänä asiana, mutta Leszczynskin mukaan näin ei välttämättä ole: iho on ihmisen suurin elin, joka esimerkiksi osallistuu immuunipuolustukseen ja hermoston säätelyyn. Ihon solut erittävät välittäjäaineita, jotka leviävät verenkierron mukana kaikkialle ja vaikuttavat muihin elimiin. Säteilyn aikaansaamat muutokset ihossa voivat vaikuttaa ihmisen koko elimistöön.
Alustavat tutkimustulokset viittaavat siihen, että millimetriaalloilla on mahdollisesti, jopa todennäköisesti, negatiivisia vaikutuksia ihmisiin ja muihin eliöihin, erityisesti hyönteisiin.
Leszczynski korostaa, että EU:n hyväksymä varovaisuusperiaate vaatisi nyt pidättäytymistä millimetriaaltojen käytöstä siksi, kunnes niiden biologisista vaikutuksista tiedetään enemmän.
5G:n myötä kasvava langaton viestiliikenne merkitsee mikroaaltosäteilyn huomattavaa kasvua myös jo pitkään käytössä oleilla aaltoalueilla. Tämä johtaa merkittävään terveysriskiin, sillä Leszczynskin mukaan monien hyvin tehtyjen tutkimusten mukaan mikroaaltosäteily on yhteydessä aivosyövän lisääntymiseen.
Kuitenkin riippumatta siitä, onko säteily vaarallista vai ei, 5G on suuri ympäristöongelma.
Leszczynski tuo esiin, että uusien älypuhelimien, tukiasemien ja lukemattomien ”mobiilidatakelpoisiksi” päivitettyjen laitteiden ja esineiden kaivoksista alkava globaali tuotantoprosessi vaatii valtavasti luonnonvaroja. Se johtaa myös mitä erilaisimpien saasteiden leviämiseen.
uutiskirje 
