Kierrätys etenee Jämsän seudulla
Jämsän seutu on ollut jätteiden kierrätyksessä menneinä vuosikymmeninä jopa edelläkävijänä. Jämsäkoskelainen, nyt jo eläkkeellä oleva yrittäjä Erkki Salminen kiinnostui jätehuollosta lähes puoli vuosisataa sitten. Erkki Salminen Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Jussi Konttila kertoo, ettei edelläkävijän osa ole aina helppo.
– Kun Salminen ryhtyi ajamaan jätteitä, hän rupesi pian myös miettimään, että näillehän pitäisi tehdä jotain muutakin kuin vain ajaa kaatopaikalle. Monet tahot olivat siinä vaiheessa sitä mieltä, että ajetaan vaan kaikki penkkaan, mutta Salminen alkoi jopa aika itsepäisesti kehittelemään omia kuvioitaan. Kun maahan saatiin aikaan jätelaki vuonna 1978, kierrätys alkoi saada muuallakin vauhtia.
Jämsänkoskella toimii nykyisin monipuolinen jätteenkäsittelylaitos, joka ottaa vastaan ja käsittelee hyvin monenlaisia jätemateriaaleja.
– Suurimmat käsiteltävät materiaalierät ovat on keräyspaperi ja pahvi. Lisäksi teemme kierrätyspolttoainetta, reffiä. Se on energiajaetta, jossa on mukana muun muassa kotitalouden muoveja, likaisia papereita, styroxia, maito-, piimä- ja jukurttipurkkeja. Tällä hetkellä sitä ajetaan 200 kilometrin päähän Euraan asti Fortumin voimalaitokselle, kun Jämsänkoskella ei enää saa polttaa. Niin kauas vieminen on aika järjenvastaista touhua, Konttila tuumaa.
Iso harppaus
jätteiden käsittelyssä
Uutta isoa muutosta seudun jätehuoltoon tavoitellaan biokaasulaitoksella, jota Erkki Salminen Oy yhdessä Biovakka Suomi Oy:n kanssa suunnittelee Jämsänkosken Myllymäen teollisuusalueelle.
Parhaillaan on menossa hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) sekä asemakaavan muutoksen ja laajennuksen valmistelu. Laitoksen on suunniteltu käyttävän vuosittain vaihtoehtoisesti joko 120 000 tonnia tai 240 000 tonnia hajoavaa materiaalia riippuen siitä, kuinka paljon sitä on saatavana.
Tällä hetkellä vastaavanlainen biokaasulaitos toimii jo Vehmaalla, ja uusia laitoksia on rakenteilla muun muassa Turussa. Toimitusjohtaja Konttilan mukaan biokaasulaitos on iso harppaus eteenpäin jätteiden hyötykäytössä.
– On vielä paljon sellaisia materiaaleja, joiden hyödyntämiseen ei ole ollut sopivaa käsittelymuotoa. Tällä hetkellä biojäte lähinnä kompostoidaan, mutta jatkossa kaikki biojätteet, maatalouden lanta, puhdistamolietteet sekä Genencorin Jämsänkosken tehtaalta tuleva solumassa voidaan hyödyntää täällä biokaasulaitoksessa biokaasuksi ja muuttaa generaattoreiden avulla sähköksi. Jäljelle jäävät kiintoaineet voidaan rakeistaa ja niistä tehdään maatalouden lannoitteita.
Laitoksessa syntyvä biokaasu on mahdollista myös jalostaa liikennepolttoaineeksi dieselöljyä korvaamaan.
– Olisihan se jätelaitoksen imagonkin kannalta hieno asia, jos jäteyhtiön omat autot ajaisivat biokaasulla, Konttila tuumaa.
.Jos kaikki menee hyvin, Jämsänkosken biokaasulaitoksen rakentaminen voi alkaa jo ensi vuoden syksynä. Toimitusjohtaja uskoo vahvasti hankkeen toteutumiseen ja sanoo, ettei Jämsänkosken laitos jää viimeiseksi.
– Biokaasulaitos on tulevaisuuden ratkaisu. Suomenmaahan mahtuu tämmöisiä laitoksia useita kymmeniä. Niihin ei suhtauduta niin kielteisesti, kuin polttolaitoksiin. Myös Jämsänkosken kaupungin suhtautuminen on ollut hyvin myönteistä. Tontti järjestyi kahdessa päivässä.
Biokaasulaitos itsessään työllistää vain kolme tai neljä henkilöä, mutta kuljetuksineen työllisyysvaikutus on noin 15 työpaikkaa.
Hajuhaitat
riskitekijänä
Jämsän kaupunginhallituksen jäsen ja uuden Jämsän valtuuston valittu Arja Paakkanen osallistui viime lauantaina vierailulle, jossa tutustuttiin vuodesta 2004 toimineeseen Vehmaan biokaasulaitokseen sekä Turun laitoksen työmaahan.
– Aika valtavan kokoiseltahan tällainen laitos vaikuttaa, kun siellä pitää olla isoja säiliöitä ja altaita. Mutta tarpeellinen ja hyödyllinen tämä laitos varmasti on..Pystytään hyödyntämään jätteet seutukunnalla, eikä niitä tarvitse vielä pitkien matkojen päähän käsiteltäväksi. Nythän esimerkiksi Genencorin biomassoja viedään parinsadan kilometrin päähän Turun seudulle ja puhdistamolietettä Jyväskylän Mustankorkean jäteasemalle.
Tärkeänä Paakkanen pitää laitoksen suunnittelua ja toteuttamista niin, että hajuhaitat kyetään eliminoimaan.
– Vehmaalla on ollut hajuhaittoja, mutta nyt Turun laitokseen tehdään tehokkaampia suodattimia ja puhdistimia. Kun Jämsän seudun paperitehtailla on ympäristöasiat saatu vuosikymmenien kuluessa hyvään kuntoon, on tärkeää, ettei tänne tuoda mitään sellaista toimintaa, josta koituisi uusia ympäristöhaittoja.
uutiskirje 
