Sampo Villanen on puheenjohtaja, joka haluaa vallan johtamassaan järjestössä siirtyvän ”alaspäin”.
– Jäsenistö pitää saada kunnolla mukaan toimintaan.
Se on tärkein toimintakulttuurin muutos, jota Villanen Helsingin Vasemmistoliiton uutena puheenjohtajana ajaa. Hän johti eilen uuden piiritoimikunnan ensimmäistä kokousta.
Koko pääkaupungin vasemmistoliittolaisen porukan on mahdollista kokea työnsä merkitykselliseksi, kun kaikilla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa tekemisiin.
Jäsenistön aktivointi kaikilla tasoilla piiritoimikunnasta osastoihin on tavoite, jossa onnistuminen vaatii sisäisen viestinnän lisäämistä. Samaa tavoitetta ajaa Villasen mielestä piiritason poliittisten työryhmien perustaminen rakentamaan toimintaa uudella tavalla. Hän pitää puolueiden yleisenä ongelmana etääntymistä äänestäjistä.
Kokenut kansalaisjärjestötoimija uskoo, että Vasemmistoliiton vastaus on palaaminen kansanliikkeeksi.
– Se tarkoittaa toiminnan muuttumista kansalaisjärjestömäiseen suuntaan. On mentävä tiukasti ruohonjuuritasolle, jossa ihmisiä kohdataan ja heidän kanssaan keskustellaan.
Demokratia vaatii
kaksiportaisuutta
Vasemmistoliiton edustajana pääkaupunkiseudun yhteistyötä rakentaneissa toimielimissä työskennellyt Outi Ojala on kiinnittänyt Villasen mielestä huomiota tärkeään asiaan puuttuessaan tätä yhteistyötä vaivaavaan demokratiavajeeseen.
– Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä ei voi toteuttaa ilman, että samaan aikaan tähdätään demokratian toimivuuteen.
Villasen ajattelussa ratkaisu löytyy kaksinkertaisesta valtuustorakenteesta. Koko alueen kattavan kaupunginvaltuuston lisäksi asukkaiden vaikutusvallan areenaksi tulisi valita kaupunginosavaltuustot. Hän näkee tämän ehdottomana edellytyksenä yhdistymiselle.
– Jos yhdistymisen tiellä ei edetä, on yhteistyötä jatkettava keinoin, jotka toteuttavat demokratiaa nykyistä paremmin. Suoran demokratian kuten kansalaispäätösten ja kansalaisbudjetoinnin saralla on paljon saavutettavaa.
Tiukat rajat
taantumatoimille
Taloustaantuman Helsingille asettamia haasteita pohtiessaan Villanen lähtee siitä, että julkisen toimijan tehtävä ei ole pahentaa vahinkoja. Sen tulee pyrkiä lievittämään niitä.
– Helsinki ei ole kunnista kaikkein heikoimmassa asemassa. Sillä on varaa lähteä taantuman vahinkoja lievittäviin toimiin. Sillä on varaa työllisyyttä turvaaviin investointeihin tilanteessa, jossa työllisyys yksityisellä sektorilla heikkenee.
Kaupungin toimin jo vireillä olevia aluerakentamishankkeita tulisi nopeuttaa. Erityinen paine ja tarve kohdistuu kaupungin vuokra-asuntotilanteen parantamiseen – varsinkin nyt, kun asumisen hinnan nousu vaikeuttaa muutenkin heikossa jamassa eläviä perheitä.
Villanen on huomioinut pääkaupungin virkamiesjohdon alkaneen jo valmistelut taantuman varalle. Hän on esittämässä tiukat rajaukset kaupungin reagoinnille.
Kaupungin peruspalveluihin, sosiaali- ja terveystoimen sen paremmin kuin opetustoimenkaan palveluihin, ei tule puuttua. Palvelumaksuja ei Villanen myöskään korottaisi eikä missään nimessä lähtisi vähentämään henkilöstöä. Säästöt varsinkin sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa koituisivat todella kalliiksi.
Markkinalogiikkaa
väärässä paikassa
Villanen antaa kotikaupunkinsa palvelutoiminnalle arvosanan 8-.
– Arvosana olisi korkeampi, jos Helsinki panostaisi esimerkiksi terveyspalvelujen toimintakykyyn, mutta myös työvoimaan. Vasemmistoliiton budjettineuvotteluissa esittämä 25 miljoonan euron Helsinki-lisä kaupungin henkilöstömäärärahoihin olisi taantuman oloissa entistä perustellumpi.
– Tilaaja-tuottaja -mallia tuodaan Helsingissäkin muun muassa terveyspalveluihin. Mallilla yritetään luoda keinotekoisesti julkiseen palveluun markkinarakennetta, vaikka julkisen toiminnan logiikka on eri kuin markkinalogiikka.
– Malli johtaa vähitellen yksityistämiseen. Lehdistähän saamme jo lukea, miten julkinen terveydenhuolto on onnistuttu halvaannuttamaan monin paikoin. Siitä on tehty riippuvainen reppulääkäreistä ja yksityisiltä ostetuista palveluista.
Markkinalogiikkaa sovelletaan väärässä paikassa.
Sairauden ehkäiseminen ennalta ei ole yksityisen terveydenhuollon edun mukaista. Sen intressissä ei myöskään ole, että toteutetaan mahdollisimman edullisia hoitoja.
KU:n haastattelusarjassa Helsingin, Vantaan ja Espoon Vasemmistoliittojen uudet nuoret puheenjohtajat kertovat tavoitteistaan. Villasen, 32, jälkeen vuorossa ovat Vantaan Vasemmiston puheenjohtaja Katja Koivunmaa, 29, ja Espoon Vasemmiston puheenjohtaja Antti Tamminen, 28.
uutiskirje 
