Lapsiasiavaltuutettu sekä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos julkistivat tiistaina Enemmän samanlaisia kuin erilaisia -selvityksen, jossa suomalaiset romanilapset ja -nuoret ensimmäisen kerran ovat itse arvioineet omaa hyvinvointiaan ja oikeuksiensa toteutumista.
Pekka Junkalan ja Sanna Tawahin tekemä selvitys perustuu 36:n iältään10–18-vuotiaan romanilapsen ja -nuoren haastatteluun. Selvitys julkistettiin seminaarissa, jossa pohdittiin romanilasten ja -nuorten oikeuksien toteutumista Suomessa.
Lähes kaikki haastatellut olivat käyneet esikoulun, mikä oli selvästi helpottanut heidän koulunaloittamistaan. Useimpien haastateltujen kouluissa oli romaniaikuisia koulunkäyntiavustajina tai romanikielen opettajina. Tämä puolestaan tuki ja kannusti heitä opiskeluun sekä helpotti peruskoulun jälkeisen koulutuksen suunnittelua.
Romanilapset ja -nuoret olivat kuitenkin kokeneet koulukiusaamista huomattavasti enemmän kuin lapset ja nuoret keskimäärin valtakunnallisten koulukiusaamisselvitysten mukaan.
Kiusaaminen tulee tunnistaa
Hyvin huolestuttavana tutkijat pitävät sitä, että romanilapsilla ja -nuorilla on korkea kynnys siihen, mitä he mieltävät koulukiusaamiseksi. Näyttää siltä, että jatkuvasti koettu syrjintä muuttuu arkipäiväiseksi ja ikään kuin normaaliksi vuorovaikutukseksi.
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula yhtyi tutkijoiden huoleen ja edellytti myös perinteisten vähemmistöjen ottamista paremmin huomioon koulujen kiusaamisen vastaisessa työssä
– Esimerkiksi romanilasten nimittely näyttää selvityksen haastattelujen perusteella olevan niin arkipäiväistä, että lapset eivät itse aina pidä sitä kiusaamisena, vaan määrittelevät kiusaamisen rajan korkeammalle.
Media kertoo kielteiseen sävyyn
Aula toivoo romanikulttuurille nykyistä parempaa näkyvyyttä koulussa ja mediassa.
– Selvityksemme mukaan romanilapset ja -nuoret Suomessa kokevat koulun ohittavan heidän kulttuurinsa ja taustansa äänettömästi. Heidän mielestään myös media kertoo romanikulttuurista usein kielteiseen sävyyn.
Romanilapset ja -nuoret ovat ylpeitä oman kulttuurinsa erilaisuudesta sekä ainutlaatuisuudesta ja kokevat sen vahvuutena elämässään. Heillä on laajat sosiaaliset verkostot, joiden ylläpitämiseen he hyödyntävät aktiivisesti internetiä sekä matkapuhelimia.
Selvitystä varten haastateltujen romaniaikuisten ajatukset olivat varsin samansuuntaisia lapsillakin. Keskeistä on kiinnittää huomiota lasten ja nuorten kasvatuksen, koulunkäynnin ja opiskelun tukemiseen kaikissa kasvu- ja oppimisympäristöissä.
uutiskirje 
