Turvapaikanhakijoiden saamat korvaukset ja virastojen resurssit olivat puheena, kun eduskunta tiistaina jatkoi budjettikeskustelua sisäministeriön hallinnonalaan. Vaikka keskustelussa kiiteltiin voimavarojen lisäyksiä poliisissa ja talousrikollisuuden torjunnassa, erityistä huomiota kiinnitettiin maahanmuuton rahoitukseen.
Maahanmuuttoprosessien nopeuttaminen ja kotouttamisen onnistuminen olivat argumentit, joita kansanedustajat käyttivät. Erityisesti turvapaikkakäytännön nopeuttaminen oli sydämellä.
”Liian houkutteleva Suomi”
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) sai parin vihreiden kansanedustajan tuella edustaa hallituksen linjaa, kun lähinnä hallituspuolueiden edustajista sekä muutamasta demarista ja perussuomalaisesta koostuneet keskustelijat epäilivät Suomen löysän turvapaikkapolitiikan houkuttelevan turvapaikanhakijoita maahan. Keskustelua sävyttivät arviot turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäisestä kasvusta ja Suomen vetovoimasta.
– Kun turvapaikanhakijoita on nelinkertaisesti se, mitä muutama vuosi sitten, Suomi on liian vetovoimainen. Järjestelmä ei toimi, keskustan Antti Rantakangas sanoi ja totesi, että julkisuudessa olleet jutut turvapaikanhakijoiden saamista hulppeista ylläpitokorvauksista lisäävät katkeruutta kantaväestön joukossa. Hän vaati monen muun tavoin korvausjärjestelmän yhtenäistämistä EU-maiden ja pohjoismaiden kanssa.
SDP:n Kari Rajamäki muistutti, että pitkittyneisiin turvapaikkaprosesseihin menee tänä vuonna 80 miljoonaa euroa, samoin ensi vuonna. Hän peräsi ministeriä puuttumaan perheidenyhdistämiskriteereihin.
Arveltiin myös Ruotsin aiempaa tiukemman linjan siirtävän turvapaikanhakijoita Suomen riesaksi.
– On selvää, että ihmiset hakeutuvat sinne, missä rajat ovat matalat ja edut hyvät, Matti Saarinen (sd.) sanoi.
– Rasismin lisääntyminen osoittaa selkeästi, että maahanmuuttopolitiikka on ollut vuosikausia epäonnistunutta, Tuulikki Ukkola (kok.) tiivisti. Toinen kokoomuslainen, Petri Salo, sanoi, ettei ole tavannut yhtään suomalaista, joka suhtautuisi rasistisesti työssä käyvään ja asiansa hoitavaan maahanmuuttajaan.
Ruotsin perässä tiukennettiin
Ministeri vastasi luettelemalla joukon vertailulukuja:
Eurostatin tilastojen mukaan Suomea helpommin turvapaikanhakija saa myönteisen päätöksen ainakin Puolassa, Portugalissa, Liettuassa, Sveitsissä, Itävallassa, Tanskassa, Maltalla, Alankomaissa ja Italiassa. Turvapaikkoja Suomi myöntää Eurostat-alueella kuudenneksi vähiten ja alaikäisten turvapaikanhakijoiden eli niin sanottujen ankkurilasten määrä on Suomea suurempi sekä Norjassa että Tanskassa.
– Ruotsin muutettua linjaansa Irakista tulleiden turvapaikanhakijoiden osalta me teimme perässä saman, ministeri muistutti.
Useisiin vaatimuksiin turvapaikanhakijoiden saamien etuuksien laskemisesta muiden vertailukelpoisten maiden, kuten pohjoismaiden, tasolle ministeri sanoi, että vertailuja on hankala tehdä. Hän huomautti, että ensi vuoden budjetissaan Ruotsi tuplaa korvaukset.
uutiskirje 