Ihmiskaupan ajatellaan yleisesti olevan järjestäytynyttä rikollisuutta. Siihen uskotaan myös liittyvän laittoman maahantulon järjestämistä. Oikeustieteen tohtori Venla Roth sanoo tällaisen ajattelun olevan liian yksioikoista. Samalla hän kuitenkin kertoo törmänneensä työssään siihen, että koko kuvan luomisen tiellä on esteenä tiedon puute.
Roth hoitaa ylitarkastajan tehtävää Vähemmistövaltuutetun ja kansallisen ihmisoikeusraportoijan toimistossa.
– Ihmiskauppa on piiloinen ilmiö, ja se on sitä siksi, että pinnan alla pysymisen kokevat omaksi edukseen niin uhrit kuin tekijät, kuvaa Roth.
Edes viranomaisen tiedossa olevia hyväksikäyttötapauksia ei tiedosteta ihmiskaupaksi. Miten sitten voi olettaakaan, että sellaisiksi tunnistetaan tapaukset, jotka pysyvät pinnan alla?
Vähemmistövaltuutetun toimistossa uskotaan, että ihmiskauppa on laajempaa kuin mitä viranomaisten tietoon tulee. Tutkimustyö Suomessa on ollut vielä vähäistä, mutta tuki tälle tulkinnalle saadaan kansainvälisestä tutkimustiedosta.
Roth itse valmistelee eduskunnan käsittelyyn ensimmäistä ihmiskaupparaporttia.
Koko Venla Rothin haastattelu julkaistiin Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 16.4.
uutiskirje 
