Suomessa siirtotyövoimasta ja maahanmuuttajista käyty keskustelu on kansanedustaja Markus Mustajärven (vas.) mielestä vääristynyt. Häntä häiritsee siinä muun muassa kaikkien ulkomaalaisten laittaminen yhteen nippuun, vaikka heitä tulee eri maista ja eri olosuhteista.
Asiallisen keskustelun estävät ja nykykeskustelusta hyötyvät Mustajärven mielestä vihreät, jotka leimaavat kaikki heidän kanssaan eri mieltä olevat rasisteiksi. Perussuomalaiset taas leimaavat kaikki heidän kanssaan eri mieltä olevat ulkomaalaisten hyysääjiksi.
– Itsekin olen saanut ulkomaalaiskäsittelyn yhteydessä kuulla joko suoraa tai epäsuoraa vihjailua rasismista, totesi Mustajärvi Vasemmistoliiton siirtotyöläisyydestä Helsingissä järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
Mustajärvi moittii vasemmiston panosta käydyssä keskustelussa. Puolueella olisi hänestä lain käsittelyn yhteydessä ollut mahdollisuus mennä keskusteluun mukaan asiaperusteisesti, vahvaa työelämätuntemustaan hyväksikäyttäen.
Vasemmistoliitossakin ottavat arkirealismi, työelämän tuntemus ja yleishumanismi mittaa toisistaan. Jos yleishumanismi ei ota huomioon missä eletään, on se Mustajärven mielestä pahimmillaan lähempänä naivismia.
– Vaikka kuinka tarkoitettaisiin hyvää, ei voi luoda sellaista tilannetta, joka entisestään mahdollistaa työehtojen polkemisen ja ihmisten hyväksikäytön.
Elintilaa rasismille?
Eduskunnan käsittelyssä keväällä olleessa ulkomaalaislain uudistuksessa on oleellista siihen sisältyvä esitys työvoiman saatavuusharkinnasta luopumisesta.
Hallituksen esityksen lähtökohdaksi sanotaan halu edistää ulkomaalaisen työvoiman maahanmuuttoa ja Suomen vetovoimaisuutta yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä voimassaolevaa työntekijän oleskelulupajärjestelmää. Siinä sanotaan myös, että Suomessa jo olevan työvoiman kilpailukyky säilytettäisiin työehtojen tehokkaalla valvonnalla.
Vasemmistoliiton valiokuntaryhmä suhtautuu Mustajärven mukaan lakiesitykseen kriittisesti – lähtökohtanaan taistelu sitä vastaan, että rasismille ei tulisi sen johdosta tänne elintilaa.
Tilanne, jossa ulkomaalainen harmaa työvoima syrjäyttää suomalaisen työvoiman luo äärimmäisen vaarallisen kasvualustan rasismille.
– Tällaisen estäminen on mahdollista, jos ulkomaalainen ja kotimainen työvoima pystytään asettamaan aidosti samalle viivalle oikeuksien ja velvollisuuksien suhteen.
EK haluaa ylitarjontaa työvoimasta
Mustajärven mukaan Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen toimitusjohtajan lausunnot ovat tuorein osoitus siitä, että suomalaisille työmarkkinoille halutaan luoda pysyvä ylitarjontatilanne, jossa palkkatasoon ja työehtoihin pystytään vaikuttamaan suoraan.
– Käyttämällä ulkomaalaisten palkkasyrjintää ja polkemalla heidän työehtojaan pyritään murtamaan suomalaisen työelämän pelisäännöt. Hyvin pitkälle tästä syytä harmaan talouden torjunta on ollut hyvinkin näennäistä.
Mustajärvi sanoo näkevänsä ulkomaalaislain muutoshankkeessa useita tämän linjauksen suuntaisia uhkatekijöitä.
Viiden vuoden työ-ja oleskelulupa myöntäminen lisäisi epävakaita työsuhteita, vuokratyötä, halpatyövoiman riistoa, kiskonnan tapaista työsyrjintää ja maahanmuuttajien työttömyyttä. Heikossa ja haavoittuvassa työmarkkina-asemassa maahanmuuttajat jäisivät syrjittyinä harmaan talouden ja ihmiskaupan armoille.
Ajankohtakin on kyseenalainen
Vasemmistoliiton ryhmä toteaa lakiesityksen eriävässä mielipiteessään työnantajalla olevan velvollisuuksia vireillepano-oikeus haettaessa työvoimaa kolmansista maista. Ajankohdan osuvuus voidaan Mustajärven mielestä kyseenalaistaa, kun muistetaan, että maassa on tällä hetkellä lähes 300 000 työtöntä.
– Muistaa pitää myös täällä jo eri maista tulleiden tilanne. Pysyvästi täällä asuvien työttömyys on moninkertainen yleiseen työttömyystasoon verrattuna.
– Tämäntyyppisille työmarkkinoille ollaan siis avaamassa portteja myös kolmansista maista tulevalla työvoimalle.
Kontula haistaa rasismin
Tutkija Anna Kontula totesi keskustelutilaisuudessa pitävänsä Vasemmistoliiton valiokuntaedustajien linjausta ulkomaalaislain muutokseen vääränä.
– Siinä myös haistaa rasismin, nimenomaan kun arkirealismista puhutaan siinä merkityksessä, että suhtaudutaan eri tavalla suomalaisiin ja muihin ihmisiin, että odotetaan lähtökohtaisesti toisten ihmisten olevan erilaisia kuin suomalaiset.
Kontulan mielestä vaadittaessa suomalaisille parempaa työelämää, vaaditaan heille suurempaa autonomiaa kohti omaa elämää. ja hän kysyy miksi samaa ei vaadita ulkomaalaisille.
– Miksi oletamme, etteivät ulkomaalaiset halua parempaa palkkaa, parempia työehtoja, jos heillä on siihen mahdollisuus?
Tarveharkinta ei pysäytä tulijavirtaa
Kontulan mielestä on ongelmallista, kun tarveharkintaa lähdetään perustelemaan sillä, että näin estetään ulkomaalaisten työehtojen polkeminen. Silloin pitäisi kysyä, mistä heidän muita heikompi asemansa työmarkkinoilla johtuu.
Kontula väittää, että kun EU:n sisärajat on avattu, tänne tulee vaikka kuinka paljon väkeä tekemään töitä alipalkalla.
– Tämän väen määrää ei pystytä rajoittamaan tarveharkinnalla.
Kontulan näkemys arkirealismista poikkeaa Mustajärven näkemyksistä. Hänestä arkirealismia on sen myöntäminen, ettei siirtotyöläisyydestä aiheutuvia ongelmia voida hallita EU:n ulkorajoja sulkemalla niin kauan kun sen sisällä on maita, joissa keskipalkka on 500 euroa kuukaudessa.
Oma malli Vasemmistoliitolta
Anna Kontulan mukaan Vasemmistoliiton valiokuntaryhmän lausunnossa ulkomaalaislaista tyydytään sanomaan ei. Hän näkee siinä pelkän kieltämisen.
– Minäkään en ole sitä mieltä, että elinkeinoelämän ajama lakiuudistus olisi hyvä ratkaisu, mutta odotan Vasemmistoliitolta rinnalle toista avausta, uusien vaihtoehtojen esittämistä näkökulmasta, joka pyrkisi parantamaan eikä heikentämään työntekijöiden asemaa. Vasemmistoliiton tehtävä ei ole vain kumota kaikkia tehtyjä esityksiä, vaan koettaa miettiä omaa mallia.
Saatavuusharkinta on Kontulan mielestä pikemminkin syy kuin seuraus siihen, että ulkomaalaiset ovat tällä hetkellä täällä työmarkkinoilla niin heikossa asemassa.
lehti 