Taloustieteilijät arvostelevat poikkeuksellisen voimakkaasti Euroopan unionin talous- ja rahaliittoa Emua. Aalto-yliopiston kansainvälisen kaupan professori Pertti Haaparanta kirjoittaa Akateemisessa talousblogissa ettei Emu ole uskottava talousliitto.
”Tämä siksi, että sen jäsenmaat eivät ole hyväksyneet sellaista yhteisvastuullisuutta, jota toimiva rahaliitto edellyttää.”
”Jos iso osa EMU-maista ei ole valmis rakentamaan EMU:lle instituutioita, joita rahaliittojen toimivuus historian valossa on vaatinut, niin eikö olisi rehellisempää alkaa vaatia EMU:n purkamista? Nykyisellään ei voida jatkaa, eikä valuvikoja haluta korjata vaan vain pahentaa niitä”, Haaparanta jatkaa.
”Kuri synnyttäisi syöksykierteen”
Hän arvostelee Suomen, Saksan ja Hollannin vaatimuksia tiukoista ylärajoista budjettivajeille ja veloille sekä automaattisista sakoista rajoja rikkoville.
”Ne tekisivät EMU:sta vielä epäuskottavamman kuin se nykyisellään on. Mitä tapahtuisi nyt, jos vaaditut säännöt olisivat voimassa? Kaikissa EMU-maissa vajeet ovat kasvaneet, minkä vuoksi kaikki maat yhtä aikaa alkaisivat leikata menojaan. Tämä pahentaisi tilannetta kaikkialla maailmassa, mutta erityisesti EMU-maissa. Vajeet kasvaisivat ja syöksykierre syntyisi. Ja väsyneet kasvot vilkkuisivat uutisissa entistä taajempaan sammaltamassa politiikan uskottavuudesta. Näin jatkuisi niin pitkään kuin yksikään viljankorsi olisi pystyssä EKP:n säestäessä inflaatio-varoituksineen.”
”Talouskasvu hitaampaa rahaliitossa”
Palkansaajien tutkimuskoordinaattori Jukka Pirttilä on puolestaan tehnyt pienen harjoituksen siitä, miten euroalueen 12 maata ovat pärjänneet verrattuna sen ulkopuolisiin EU-maihin. Hän varoittaa vetämästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä vertailusta, mutta tulokset ovat joka tapauksessa mielenkiintoiset.
Selvityksen mukaan Emu ei ole toiminut kaksisesti. Kasvu sen sisällä on ollut hitaampaa kuin verrokeissa.
”Kun henkeä kohti lasketun BKT:n kasvu euromaissa vuosien 1995–1997 keskiarvosta vuosien 2008–2010 keskiarvoon oli 48 prosenttia, oli se samaan aikaan verrokkimaissa 55 prosenttia, eli kasvua oli euromaissa 7 prosenttiyksikköä vähemmän.”
”Taisi se olla todellakin enemmän poliittinen projekti kuin taloutta tuo euro”, Pirttilä kommentoi harjoituksensa tulosta.
uutiskirje 
