Suomen työmarkkinoille tulevat maahanmuuttajat työllistyvät yleensä ainakin aluksi lähinnä matalapalkka-aloille, kertoo asiasta väitöskirjaa tekevä Turun yliopiston tutkija Rolle Alho.
Hän muistuttaa, että maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä.
– Maahantulosyyt vaikuttavat työllistymiseen. Niiden, jotka tulevat suoraan työhön, on helpompi integroitua yhteiskuntaan. Turvapaikanhakijalla voi olla ainakin alussa vaikeuksia päästä työelämään.
Alhon mukaan esimerkiksi työnhaussa ilmenee etnistä syrjintää.
– Ihmistä, joilla on ulkomainen sukunimi, ei kovin helposti oteta työhaastatteluun.
Palveluala on sisääntuloala
Palvelusektori on maahanmuuttajille sisääntuloala suomalaisille työmarkkinoille.
– Ulkomaalaisia on paljon myös rakennusalan keikkatöissä ja maataloudessa tilapäistyövoimana.
Syynä tähän Alho pitää sitä, että näillä aloilla ei välttämättä tarvita suomen kieltä.
– Palvelu- ja maatalousalan työt ovat usein myös niin matalapalkkaisia, että suomalaiset eivät halua niitä tehdä, jos heillä on vaihtoehtoja.
Sijoittuvatko maahanmuuttajat jo tullessaan suoraan matalapalkka-aloille?
– Kyllä ja ei. Meille tulee myös esimerkiksi IT-alan huippuosaajia ja ulkomaalaisia tutkijoita yliopistoihin.
Ruotsissa maahanmuuttajat ovat sijoittuneet usein suoraan teollisuuteen.
– Siellä suuri maahanmuutto sijoittui 1960-70 -luvuille, jolloin elettiin vielä teollistumisen aikaa.
Työmarkkinakehikko purkautuu
Suomessakin kansallinen työmarkkinakehikko on Alhon mukaan ollut purkautumassa jo jonkin aikaa.
– Lisääntynyt maahanmuutto vie myös suomalaista ay-liikettä perimmäisten kysymysten äärelle eli kenen etua tässä ajetaan ja mitä on solidaarisuus.
Alhon mukaan ainakin rakennus- ja palvelualoilla on jo havahduttu siihen, että kenenkään työehdot eivät saa olla erilaiset etnisen tausta takia.
Maksetaanko maahanmuuttajille silti edelleen huonompaa palkkaa kuin suomalaisille?
– Lain mukaan näin ei voida tehdä, mutta käytännössä tätä tapahtuu.
Vain pari prosenttia liitossa
Yhä useampi maahanmuuttaja liittyy kuitenkin ammattiliittoon. Palvelualojen PAM:ssa ja rakennusliitossa heidän osuutensa on kuitenkin vielä vähäinen.
– PAM:ssa oli viime vuoden lopussa 5 700 vieraskielistä jäsentä, mikä oli 2,5 prosenttia kokonaismäärästä. Rakennusliitossa vastaavat luvut olivat 1 900 ja 2,2 prosenttia.
Liitot kuitenkin kalastelevat koko ajan uusia maahanmuuttajajäseniä. Ne ovat esimerkiksi kääntäneet omia materiaalejaan myös vieraille kielille.
– Rakennusliitto on perustanut Tallinnaan neuvontapisteen, jossa neuvotaan Virosta tulevia rakennusmiehiä suomalaisista työehdoista ja ammattiliiton jäsenyydestä.
Maahanmuuttaja pelkää työnantajaa
Alho kehottaa suomalaisia ammattiliittoja ottamaan mallia muista pohjoismaista, joissa liitoilla on Suomea enemmän eri vieraita kieliä puhuvia toimitsijoita, jotka kiertävät kentällä.
– Suomalaiset liitot voisivat myös pitää yhteyksiä täällä toimiviin maahanmuuttojärjestöihin, tiedottaa niiden kautta toiminnastaan ja luoda suoria yhteyksiä maahanmuuttajiin.
Ulkomaalaiset työntekijät tuntevat vain harvoin suomalaisia työmarkkinoita.
– Liittojen jäseninäkään maahanmuuttajat eivät aina uskalla viedä tapauksia oikeuteen, koska pelkäävät työnantajan reaktioita.
lehti 