Asuntojen kallis hinta ja vuokra-asuntojen riittämättömyys heikentävät työvoiman saatavuutta kasvukeskusten alueilla, etenkin Helsingissä. Valtion olisikin määrättävä sanktioita kaupungeille, jotka laiminlyövät vuokra-asuntotuotantonsa tai eivät muuten kykene tuottamaan riittävää määrää asuntoja työmarkkinoiden tarpeisiin.
– Kohtuuhintaisen asumisen puute heikentää työmarkkinoiden toimivuuden kannalta elintärkeää työvoiman muuttoliikettä, selittää projektiekonomisti Antti Koskela rakennetyöttömyyttä koskevassa selvityksessään.
Työvoiman liikkuvuutta tulisi edistää myös korvaamalla työn perässä muuttavan henkilön asuinkustannuksia tiettyyn rajaan asti.
Lisäksi Koskela katsoo, että valtio voisi harkita muuttotappiokuntien tyhjäksi jääviä asuntoja maltilliseen hintaan ostavan ”asuntoroskapankin” perustamista.
– Tämä instituutio ostaisi tyhjilleen jääviä muuttotappioseutujen asuntoja, jotta asukkaat voivat muuttaa työn perässä kasvukeskuksiin, eivätkä jää asuntonsa vangeiksi muuttotappioalueille.
Lyhytaikaisiin töihin helpommin
Lyhytaikaisen työnteon tekeminen pitää tehdä työttömille nykyistä kannustavammaksi ja helpommaksi esimerkiksi kunnallisten työpoolien avulla. Työpooli tarjoaisi työttömien työvoimaa pienimuotoiseen työhön muun muassa kotitalouksille.
Työtön olisi työsuhteessa työpoolin, joka pystyisi tehokkaasti ja nopeasti hoitamaan työttömyysturvan edellyttämän paperityön hänen puolestaan. Tämä antaisi työttömille mahdollisuuden hankkia pienimuotoisia tienestejä ilman pelkoa sovitellun työttömyysturvan viivästymisestä.
– Keikka- tai osa-aikatyön tekeminen edesauttaa pääsyä pysyvämpään työsuhteeseen. Tällä hetkellä työn tekeminen kuitenkin leikkaa sosiaaliturvaa niin jyrkästi, että lyhytaikaiset työsuhteet kohdistuvat lähinnä opiskelijoille. On nurinkurista, että 320 000 opiskelijaa tekee töitä samalla, kun yli 200 000 työnhakijaa on työttömänä. Tilanne on tarkoituksen vastainen ja tukee rakennetyöttömyyttä, toteaa Koskela.
Koskela muistuttaa, että työttömyyden pitkittyminen johtaa helposti syrjäytymiseen.
– Osa työttömäksi jääneistä ei palaa työvoimaan, jos suhdannetyöttömyys pitkittyy. Tämä jouduttiin 1990-luvulla kokemaan.
SAK:n tuoreessa selvityksessä ”Miten purkaa rakennetyöttömyyttä?” tarkastellaan suomalaista työttömyyttä ja tarjotaan toimenpiteitä, joilla sitä voidaan pyrkiä alentamaan.
lehti 