Viikon kysymys
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskukseen rekrytoitiin projektipäällikkö käyttämällä nimetöntä työnhakua.
Mikä on nimetön työhakemus, tiedottaja Lea Laine Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksesta?
– Helsingin kaupunki haluaa edistää työnhakijoiden tasa-arvoa peittämällä työnhakuilmoituksesta muun muassa hakijan nimen, iän, sukupuolen, perhetiedot, kansalaisuuden ja äidinkielen.
Mitä tietoja hakemukseen jää?
– Hakemuksessa näkyvät tutkinnot, mutta valmistumisaika ja tutkinnon suorituspaikka on peitetty. Samoin työkokemus näkyy, mutta ei päivämääriä. Vapaasti kirjoitettu hakemuksen osa näkyy myös.
– Hakemuksesta ei näy, onko henkilö työssä vai työtön, joka sekin luo tasa-arvoa hakijoiden kesken.
Milloin hakijan identiteetti varmistuu?
– Henkilökohtaisessa haastattelussa peitetyt tiedot tulevat haastattelijoiden tietoon.
Toteutuiko kokeilussa tasa-arvo, Helsingin kaupungin rekrytointikonsultti Elisa Kouvonen?
– Rekrytoinnin näkökulmasta vaikutti siltä, että kokeilu sai rekrytoijat miettimään omaa suhtautumistaan hakuprosessiin aiempaa enemmän.
Vakiintuuko nimetön työnhaku pysyväksi?
– Aiomme jatkaa kokeilua muutamalla tehtävällä. Tässä vaiheessa ei ole tehty linjauksia muuttaa kokeilu pysyväksi käytännöksi.
Mistä saatiin idea nimettömään työnhakuun?
– Tutkimusten mukaan venäläisellä nimellä työtä hakeva joutuu lähettämään kolme kertaa enemmän hakemuksia kuin muut. Tämä on myös yksi keino maahanmuuttajien kotouttamisohjelman toteuttamiseksi. Helsingin kaupunki pyrkii mahdollisimman monimuotoiseen henkilöstöön.
Nuorisoasiainkeskus haki nimettömällä työhakemuksella projektipäällikköä nelivuotiseen työhön. Kuinka paljon hakemuksia saapui, Lea Laine?
– Hakemuksia saatiin 69, joista 58 täytti kelpoisuusvaatimukset. Haastatteluun valittiin viisi.
lehti 