Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin mukaan Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on Suomessa yhä yleisempää
Palvelualojen ammattiliitto PAMin 1. varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo pelkää, että maahanmuuttajat joutuvat palkkojen ja työehtojen polkemisella hyväksikäytetyksi työreserviksi.
PAMin Töissä Suomessa –kyselyn mukaan maahanmuuttajataustaisista jäsenistä noin kolmannes on kokenut työnantajan kielteiseen asenteeseen tai palkanmaksuun liittyviä ongelmia.
Määräaikaisella työluvalla työskentelevä voi joutua jopa karkotetuksi maasta alipalkkauksen seurauksena, sillä riittävä toimeentulo on oleskeluluvan peruste.
– Tutkimukset kertovat karulla tavalla maahanmuuttajien vaikeuksista, vaikkakin ne antavat todellisuutta ruusuisemman kuvan, Jaana Ylitalo toteaa.
– Heikoimmassa asemassa olevat maahanmuuttajat ovat harvemmin liiton jäseniä tai yleensä tutkimusten piirissä.
Kahden tason työmarkkinat
Maahanmuuton lisääntyessä on vaarana syntyä kahden tason työmarkkinat, joissa maahanmuuttajat ovat automaattisesti kantaväestöä huonommassa asemassa.
Ylitalon mielestä tällainen kehitys rapauttaa koko työmarkkinajärjestelmää.
Maahanmuuttajien ”sosiaalista dumppausta” ei pidä hyväksyä hänen mukaansa missään olosuhteissa. Ei suoraan lakeja ja työehtosopimuksia rikkomalla eikä epäsuorasti näennäisen- tai pakkoyrittäjyyden kautta tai työnvälitysfirmoja käyttäen.
– Tämä on sekä dumppauksen kohteeksi joutuvan maahanmuuttajan että koko yhteiskunnan kannalta kestämätön kehitys, korostaa Ylitalo.
Alipalkattu voidaan jopa karkottaa
Alipalkkauksen kriminalisointi olisi Ylitalon mielestä toimiva tapa kitkeä myös maahanmuuttajien työperäistä hyväksikäyttöä.
– Tällä hetkellä määräaikaisella työluvalla työskentelevä työntekijä voi joutua jopa karkotetuksi maasta alipalkkauksen seurauksena, sillä riittävä toimeentulo on oleskeluluvan peruste.
Ulkomaalaisten työttömyysaste on yli 30 prosenttia, kun se kantaväestöllä on 8,5 prosenttia. Ylitalo näkee, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat luovat käyttämättömän työvoimareservin.
– Suomessa olevat työttömät maahanmuuttajat tulisi työllistää ennen kuin rekrytoidaan Suomen ulkopuolista työvoimaa, varsinkin EU:n ja ETA:n ulkopuolelta. Tämä on oikein sekä työllisyyden että inhimillisyyden kannalta.
Muilta osin Ylitalo olisi valmis tarkastelemaan työlupakäytäntöä kriittisesti.
– Nykyinen lähtökohtaisesti vuoden pituinen ja yhteen toimialaan sidottu työperäinen oleskelulupa on omiaan luomaan erittäin epätoivottua riippuvuussuhdetta työnantajan ja rekrytoidun työntekijän välillä. Jos työntekijä menettää työpaikkansa, voi edessä pahimmillaan olla karkotus kotimaahan.
lehti 