Suomi allekirjoittaa isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan (Host Nation Support Memorandum of Understanding) Suomen ja Naton välillä, kertoi hallitus keskiviikkona. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat asian viime perjantaina.
Yle Uutiset kertoi aiemmin keskiviikkona Suomen allekirjoittavan ensi viikon Nato-huippukokouksessa sopimuksen uudenlaisesta yhteistyöstä. Yle lainasi Svenska Dagbladetin tietoja, joiden mukaan host nation support -sopimus sallisi Naton nopean toiminnan joukot Ruotsin maaperällä. Naton nopean toiminnan joukot voisivat liikkua Ruotsin maa-, ilma- ja merialueilla matkalla operaatioihinsa. Ruotsi takaisi joukkojen logistiikan ja huollon toiminnan. Joukoille järjestettäisiin esimerkiksi ruokailu ja toimitettaisiin ammuksia.
”Askel kohti jäsenyyttä”
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kommentoi asiaa tuoreeltaan Facebookissa. Hänen mukaansa sopimus on taas yksi askel kohti Suomen Nato-jäsenyyttä.
”Vain neljäsosa suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä, mutta silti pääministeri Stubb ja puolustusministeri Haglund pyrkivät kaikilla tavoin lähentää yhteistyötä. Vasemmiston mielestä tätä sopimusta ei pidä tehdä.”
Hallituksen mukaan isäntämaatuki on yleinen kansainvälinen käsite, jota sovelletaan tilanteissa, joissa maa ottaa vastaan ulkopuolista apua tai voimavaroja maaperälleen. Näissä tapauksissa on tarve sopia konkreettisista menettelytavoista ja käytännön toimista. Tällaisia tilanteita voi syntyä erilaisissa katastrofeissa, häiriötilanteissa ja turvallisuusuhkien kohdatessa. Isäntämaatukijärjestelyt ovat myös vakiintunut osa normaalia kansainvälistä harjoitustoimintaa ja muuta sotilaallista yhteistoimintaa.
Suomi on antanut isäntämaatukea esimerkiksi Suomessa järjestetyissä kansainvälisissä harjoituksissa.
”Ei sopimus, vaan poliittinen asiakirja”
Uutta sopimusta perustellaan sillä, että isäntämaatuen yksityiskohdista voidaan vastaisuudessa sopia tehokkaammin. Naton standardit ovat kansainvälisessä puolustusyhteistyössä vallitsevia. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa on lisäksi vuodesta 2001 alkaen linjattu puolustuksen kehittämisen yhdeksi osa-alueeksi ulkopuolisen avun vastaanottokyvyn varmistaminen.
Hallituksen mukaan kyseessä ei ole kansainvälinen sopimus, vaan poliittinen asiakirja.
”Pöytäkirja ei velvoita kumpaakaan osapuolta antamaan tai vastaanottamaan apua ja joukkoja. Suomi päättää siten kaikissa oloissa itse, ryhtyykö se toimintaan, jossa isäntämaatuesta tarvitsee sopia. Suomi ei sitoudu yhteisymmärryspöytäkirjalla vastaanottamaan Suomeen vieraita joukkoja tai sallimaan sellaisten kauttakulkua”, hallituksen tiedotteessa todetaan.
”Ilman julkista keskustelua”
Paavo Arhinmäki käsitteli isäntämaa-sopimusta Viikkolehden kolumnissaan huhtikuussa. Hän totesi, että hallitusohjelmaan kirjattiin Vasemmiston vaatimuksesta, ettei Suomi valmistele tämän hallituksen aikana Nato-jäsenyyden hakemista. ”Tämä selvä ja tiukka kirjaus on korvennut jo kolmen vuoden ajan Suomen Nato-haukkoja.”
Arhinmäki paheksui sitä, ettei asiasta ole käyty minkäänlaista julkista keskustelua eikä sitä mainita suoraan tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. ”Asiaa ei käsitelty kertaakaan viimeisen kolmen vuoden aikana myöskään ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jonka jäsen olin.”
uutiskirje 
