Suomi vastaanottaa ensi vuonna 300 kiintiöpakolaista vähemmän kuin tänä vuonna. Sisäministeriö tiedotti maanantaina, että pakolaiskiintiö lasketaan jälleen 750 henkilöön.
Suomen Pakolaisapu kummastelee päätöstä, sillä pakolaisia on maailmassa eniten sitten toisen maailmansodan, yli 51 miljoonaa. Turvapaikan hakemisesta länsimaihin on kuitenkin tehty yhä vaikeampaa, ja pakolaiset joutuvat turvautumaan salakuljettajiin päästäkseen Euroopan rajojen sisäpuolelle.
– Kiintiöpakolaisuudesta on tullut käytännössä ainoa keino turvalliseen Suomeen pääsyyn. Pakolaisten perheenyhdistämismahdollisuuksia on merkittävästi heikennetty, ja Suomi on yhdessä muiden EU-maiden kanssa sulkenut rajansa, toteaa Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.
Ministereiden välisissä neuvotteluissa Genevessä viime viikolla Euroopan maat tarjosivat 4 000 lisäpaikkaa syyrialaispakolaisille. Ruotsi ja Norja lupasivat 1 500 kiintiöpaikkaa kumpikin. Osuus on häviävän pieni, sillä Syyrian sotaa paenneita on pelkästään naapurimaissa 3,2 miljoonaa.
– Jos Suomi ei ole valmis kasvattamaan kiintiötä, tulisi meidän mahdollistaa muut turvalliset reitit kansainväliseen suojeluun, kuten humanitaaristen viisumien järjestelmällinen myöntäminen, toteaa Lehtinen.
Humanitaarinen viisumi myönnetään lähetystössä ulkomailla, ja sen avulla voi matkustaa turvallisesti Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Yksittäisiä viisumeja on jo myönnetty.
– Tämä olisi erityisen hyvä keino syyrialaispakolaisille, joilla on mahdollisuus päästä viisumia hakemaan Turkissa sijaitsevasta Suomen suurlähetystöstä, Lehtinen kertoo.
Humanitaaristen viisumien käyttöönotto tukisi myös pitkään jatkuneista konflikteista kärsiviä pakolaisia, joita varten kiintiöjärjestelmä on luotu. Ensi vuonna pitkittyneistä pakolaistilanteista pääsee kiintiöön vain 300 henkilöä, 150 kongolaista ja 150 afganistanilaista. Syyrialaispakolaisia otetaan vastaan 350, jonka lisäksi 100 paikkaa varataan hätätapauksille.
uutiskirje 