Kolme tutkijaa analysoi lähes tuhat eurokriisiä käsittelevää artikkelia Helsingin Sanomista, Kauppalehdestä, Kalevasta ja Ilta-Sanomista vuosilta 2010-2012. Media & viestintä -lehdessä julkaistu tutkimusartikkeli kertoo, että suomalainen lehdistö on käsitellyt talouskriisiä yksipuolisesti ja esitellyt lähinnä eliitin näkemyksiä kriisistä.
Analyysin perusteella lehdistö käsitteli eurokriisiä enimmäkseen talouden näkökulmasta ja politisoi sitä pääosin erilaisten talouspoliittisten tulkintojen ja ratkaisutapojen kautta. Lehdistön hallitsevat kriisitulkinnat mukailivat eurooppalaisen päätöksentekoeliitin näkemyksiä, ja vaihtoehtoiset näkökulmat olivat harvinaisia.
Vaihtoehtojen vähäisyyttä selittää pääosin se, että lehdistö suosi lähteenään melko yksimielisesti esiintynyttä eurooppalaista päätöksentekoeliittiä.
Myös ekonomisteilla oli merkittävä rooli julkisuudessa, ja he toivat keskusteluun jonkin verran vaihtoehtoisia näkemyksiä. Sen sijaan kansallisten poliitikkojen ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan edustajien merkitys julkisuudessa jäi vähäiseksi.
Lehdistö epäpolitisoi ja luo mielikuvaa vaihtoehdottomuudesta
”Rajaamalla julkista keskustelua lehdistö epäpolitisoi eurokriisiä ja tuotti näkemystä kriisipolitiikan vaihtoehdottomuudesta”, tutkijat kirjoittavat.
”Lehtien asemoituminen euroeliitin linjoille apupakettien, julkisen vyönkiristyksen ja rakenneuudistusten suhteen viittaa siihen, että kriisiä käsittelevä journalismi peitti tehokkaasti erimielisyyksiä näkyvistä eikä pystynyt haastamaan eurooppalaisten eliittien yksituumaisia kriisitulkintoja.”
Suomalainen media ei ole talousnäkökulmissaan yksin. Esimerkiksi saksalaisessa lehdistössä näytti vallitsevan samansuuntainen julkiseen velkaan keskittynyt moraalikeskustelu kuin Suomessa, artikkelissa todetaan. Alankomaat mainitaan esimerkkinä maasta, jossa kriisin uutisointi on ollut huomattavasti monipuolisempaa.
”Havaittu uutisjulkisuuden vaihtoehdottomuus kielii lehdistön kyvyttömyydestä tai haluttomuudesta hakea vaihtoehtoisia lähteitä ja näkökulmia poliittisen rälssin ja vakiintuneen ekonomistikentän ulkopuolelta”, tutkijat kirjoittavat.
uutiskirje 
