Vääntö yhteiskuntasopimuksesta alkaa

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt aloittavat yhteiskuntasopimusprosessin.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) puheenjohtaja Lauri Lyly, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT) työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertoivat maanantaina, että he lähtevät mukaan yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi.

Selvitysmiehenä toimii Juhani Salonius. Hän on aiemmin työskennellyt valtakunnansovittelijana.

Hallitus tavoittelee yhteiskuntasopimuksella viiden prosentin kilpailukykyhyppyä.

Työmarkkinajärjestöjen on jätettävä vastauksensa hallitukselle varsinaisten sopimusneuvottelujen aloittamisesta 21. elokuuta mennessä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus tavoittelee yhteiskuntasopimuksella viiden prosentin kilpailukykyhyppyä. Samalla halutaan parantaa työntekijöiden muutosturvaa.

Yhteiskuntasopimuksen ja tehtyjen palkkaratkaisujen nettovaikutuksen täytyy vahvistaa julkisen talouden tasapainoa määrällä, joka on vähintään puoli prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuoden 2019 tasolla näihin kytketyt veronkevennykset huomioiden.

Jos sopimus syntyy, leikkauksia perutaan

Yhteiskuntasopimus ja kilpailukykyhyppy liittyvät hallitusohjelman tavoitteeseen nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja vahvistaa työllisten määrää 110 000 henkilöllä.

Hallituksen mukaan Suomen kilpailukyky on heikentynyt suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin. Hallituksen tavoitteena on päästä tilanteeseen, missä teollisuuden investoinnit ylittävät poistot.

Jos yhteiskuntasopimus syntyy ja taloudelliset vaikutukset ovat riittävät, hallitus luopuu 1,5 miljardin euron ehdollisista säästöistä ja veronkorotuksista. Jos taloudelliset vaikutukset eivät ole riittävät, hallitus muun muassa korottaa veroja, leikkaa lapsilisiä ja eläkkeitä sekä lopettaa vuorotteluvapaajärjestelmän.

Sipilä yritti yhteiskuntasopimusta jo aiemmin. Tuo yritys epäonnistui. Työntekijäpuolen liitot pitivät Sipilän esityksiä liian yksipuolisina ja työnantajapuolta suosivina.