Metallin valtuuston kajaanilainen jäsen Jouni Lämpsä suhtautuu epäillen yhteiskuntasopimukseen, koska voimassa olevan työllisyys- ja kasvusopimuksenkin velvoitteet jäivät työnantajilta toteuttamatta.
– Työntekijät saivat osakseen maltilliset palkkaratkaisut. Työnantajan piti puolestaan investoida tuottavuuden kehittämiseen esimerkiksi nykyaikaistamalla tehokkaampaan kone- ja laitekantaan, jotta hintakilpailukyky paranee. Miten kävi? Työntekijät kantoivat vastuunsa selkä suorana, mutta investointien sijaan veroetu taisi valua bonuksina omistajille.
– Työllisyys ja kasvusopimuksen tavoitteena oli vähentää työttömyyttä ja parantaa tuottavuutta ja näin lisätä kasvua ja hintakilpailukykyä. Nyt on nähtävissä että tavoite ei toteutunut, silti Sipilän johdolla taas ollaan lyömässä päätä seinään, Lämpsä sanoo.
Iso palkanalennus
Lämpsän mukaan esillä ollut työajan pidennys sadalla tunnilla olisi iso palkanalennus, vaikka julkisuudessa toista väitetään.
– Käytännössä sadan tunnin työajan pidennys tarkoittaa päivä- ja kaksivuorotyöntekijällä 6,3 prosentin palkanalennusta, keskeytyvässä kolmivuorossa 11 prosenttia sekä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 14,3 prosenttia.
– Työttömyys lisääntyy työaikaa pidentämällä. Työajan pidentämisen sijaan tulee samalla lyhentää työaikaa, sillä on tutkitusti todistettu kuuden tunnin työllä saavutettu vähintään kahdeksan tunnin työpäivää vastaava tuottavuus. Kuuden tunnin työstä kuuluu saada kahdeksan tunnin palkka. Kun tuottavuus paranee, täytyy palkkojenkin kehittyä.
Räikeää kiristystä
Lämpsän mukaan tuottavuuden parantamiseksi panokset on kohdistettava kehittämiseen. Työpaikoilla pitää avoimesti työntekijöitä kuunnellen parantaa työympäristöä, ergonomiaa ja investoida nykyaikaisiin tehokkaimpiin koneisiin ja laitteisiin.
– Nyt pitää työntekijän nöyryyttämisen sijaan ottaa järki käteen ja oikeasti panostaa konkreettisesti menetelmien kehittämiseen yhteistyössä työpaikoilla. Pääministerin tulee valvoa kaikkien etua eli yhteiskuntasopimuksessa täytyy turvata myös kansantalous ja kansalaisten ostovoima ja hyvä työllisyys ei pelkästään omistajien ahneet tavoitteet. Yrityksiä täytyy kuitenkin tukea velvoittaen samalla investoimaan tuottavimpiin koneisiin ja laitteisiin kilpailukyvyn parantamiseksi, näin saadaan rattaat pyörimään ja kaikki pärjää ja Suomi saadaan nousukiitoon, vaatii Lämpsä.
Hänen mukaansa pellosta ei näköjään osata kyntää kuin yhtä sarkaa.
– Kehittämisen sijaan työnantajapuoli yrittää työntekijän selkänahasta maksattaa koko yhteiskuntasopimuksen. Räikeintä on se, että kiristetään työntekijää asettamalla vastakkain työntekijät, lapsiperheet ja eläkeläiset. Jos työntekijät ei suostu esitettyihin heikennyksiin, niin lapsilisistä ja eläkkeistä leikataan.
lehti 