Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei yllättynyt niin sanotun yhteiskuntasopimuksen kariutumisesta. Arhinmäen mukaan työelämän uudistamista tarvitaan, mutta reilulta ja tasa-arvoiselta pohjalta.
– Väkisin sanellun sopimuksen sijaan tarvitaan sellainen sopimus, jossa työnantajapuoli huomioi työntekijöille tärkeitä asioita, esimerkiksi nollatuntisopimusten kieltämistä, alipalkkauksen kriminalisointia tai muutosturvan parantamista, Arhinmäki totesi torstai-iltana blogissaan, kun tieto hallituksen esittämän sopimuksen kaatumisesta oli tullut.
– Kysymys ei ollut todellisesta sopimisesta vaan siitä, että hallitus yritti sanella työntekijäjärjestöille Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tavoitteita. Hallitus tarjosi hopealautasella EK:lle työntekijöiden aseman heikennyksiä, mutta työnantajilta ei vaadittu vastaantuloa.
Elinkeinoelämään ei luoteta
Arhinmäki arvioi neuvottelujen kariutumisen osoittavan, että luottamus elinkeinoelämään kykyyn kantaa yhteiskuntavastuunsa ei ole vahva. Hän vertaa tilannetta taannoiseen yhteisöveron alennukseen, jonka vastapainoksi elinkeinoelämä lupasi uusia työpaikkoja.
– Yhteisöveron alennus on näkynyt siinä, että Helsingin pörssiin noteeratut yhtiöt ovat jakaneet ennätysosinkoja. Samaan aikaan yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat vain kiihtyneet, hän sanoo.
– Tällaisessa tilanteessa ihmisistä ei tunnu reilulta, että pieni- ja keskituloisilta odotetaan palkan alentamista.
Hallituksen outo into
Arhinmäki ihmettelee sitä intoa, jolla hallitus nosti nimenomaan työajan pidentämisen eli palkkojen alentamisen ensisijaiseksi keinoksi nostaa tuotavuutta ja piti siitä sinnikkäästi kiinni.
– Palkka-alelle ei ole kansalaisten tukea ja työajan pidentäminen lisäisi jo nyt massatyöttömyydestä kärsivässä Suomessa työttömyyttä entisestään. Pidempi työaika myös heikentäisi ihmisten jaksamista.
Arhinmäki pitää työelämän nykyaikaistamista välttämättömänä. Hän muistuttaa siitä, että Ylen tuoreen kyselyn mukaan kansalaisillakin on halua kehittää työelämää ja valmiutta joustavuuteen.
– Tämä taitaa kertoa siitä, että kansalaiset ovat paremmin perillä työelämän todellisesta tilanteesta kuin Sipilä, Soini ja Stubb, hän arvioi.
Esimerkiksi työaikapankit saivat kannatusta.
– Itse pitäisin tärkeänä myös vuorotteluvapaan ja aikuisopintojen kaltaisia keinoja jakaa olemassa olevaa työtä. Näin voidaan pitää kiinni ja vahvistaa osaamista laman yli. Nyt hallitus uhkaa päinvastoin luopua vuorotteluvapaasta ja leikata aikuiskoulutustukea. Tämä on päätöntä ja lyhytnäköistä.
–Työtä pitää jakaa pikemminkin kuin näännyttää työtaakan alle niitä onnekkaita, joilla on vielä työtä.
lehti 