Vasemmistoliiton kansanedustajan Kari Uotilan mielestä torstaina kariutuneet neuvottelut niin sanotusta yhteiskuntasopimuksesta alkoivat vääristä lähtökohdista. Hän arvioi, että sopimukseen olisi päästy paremmalla neuvottelukulttuurin tuntemuksella.
Uotila muistuttaa yhteiskuntaa ja työelämää kehitetyn Suomessa aina niin, että ensin osapuolet asettavat omat tavoitteensa ja sen jälkeen neuvotellaan näiden tavoitteiden pohjalta. Joskus paras lopputulos löytyy puolivälistä, joskus lähempää jotain alkuperäisistä tavoitteista.
Hän toteaa, että tällä kertaa hallitus päätti toimia toisin.
– Hallitus vain ilmoitti oman tavoitteensa. Missään vaiheessa työmarkkinaosapuolten, siis työnantajien ja palkansaajien edustajien, tavoitteita ja ideoita ei kuultu. Tosin hallituksen tavoite näytti olevan kuin suoraan työnantajapuolen kynästä, Uotila kuvailee.
Kokemattomuutta
Uotilan mukaan asetelma neuvotteluille oli täysin vääristynyt, kun vain palkansaajilta odotettiin mukautumista ennalta ilmoitettuun lopputulokseen. Hänestä kyseessä ei ollut oikea neuvottelu.
– Hallitus kokemattomuuttaan ja työnantajapuoli voimansa tunnossa unohtivat neuvotteluiden peruslähtökohdan. Siksi niin sanottu yhteiskuntasopimus kariutui, arvioi Uotila.
Uotilan mukaan parempaan lopputulokseen olisi päästy, jos hallitus olisi ensin ilmoittanut halustaan tehdä kattava työmarkkinasopimus työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamisen lähtökohdista, ja pyytänyt työnantajilta ja palkansaajilta näkemyksiä tällaisen sopimuksen sisällöstä.
Harmittaa tosi paljon
Ehdotuksia keinoista tuottavuuden parantamiseksi, työaikajärjestelyiksi, työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi, työhyvinvoinnin parantamiseksi, osaamisen lisäämiseksi ja työntekijöiden muutosturvan parantamiseksi. Sen jälkeen hallitus olisi voinut kertoa omat tavoitteensa, ja näiden tavoitteiden pohjalta olisi lähdetty etsimään oikeaa lopputulosta.
– Harmittaa tosi paljon, että hallitus ei muuttanut toimintatapaansa, vaikka tilanne näytti huonolta pitkin matkaa. Nyt maksajan paikalle joutuvat neuvotteluista sivulliset, eli lapset, opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset, Uotila sanoo.
lehti 