Elinkeinoelämän järjestöt vaativat hallitusta tekemään itse tarvittavat uudistukset sen jälkeen, kun yritys yhteiskuntasopimukseksi kaatui torstai-iltana.
Suomen Yrittäjien puheenjohtajan, yrittäjä Jyrki Mäkysen mukaan yhteiskuntasopimusneuvotteluiden kariutuminen osoittaa sen, että kolmikantaneuvotteluilla ei pystytä reagoimaan maailman muutokseen riittävän nopeasti ja vaikuttavasti. Eläkeuudistus oli tässä poikkeus.
– Nyt hallituksen pitää tehdä päätöksiä, jotka auttavat yrityksiä palauttamaan kilpailukykynsä ja luomaan lisää uusia työpaikkoja, sanoo Mäkynen.
– Keskeistä on toteuttaa nopeasti hallitusohjelmaan kirjattu merkittävä työelämän rakennemuutos. Tärkeintä on antaa laajemmat mahdollisuudet sopia asioista työpaikoilla työntekijöiden ja työnantajien kesken työehdoista, kuten palkoista ja työajoista, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus jatkaa.
Parempi kaatua kuin vesittyä
Keskuskauppakamarin mukaan yhteiskuntasopimuksen kariutuminen antaa hallitukselle selkeän mandaatin edetä uudistusten tiellä. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilän mukaan kaikkein huonoin vaihtoehto kasvun ja kilpailukyvyn kannalta olisi ollut vesitetty sopimus.
Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen antaa Risto E. J. Penttilän mukaan selkeän mandaatin hallitukselle edetä nopeasti rakenteellisten uudistusten toteuttamisessa.
– Sopimuksen kaatuminen on parempi vaihtoehto kuin vesitetty sopimus, joka olisi ollut riittämätön ja sitonut hallituksen kädet pitkäksi aikaa. Nyt tarvitaan nopeita toimenpiteitä, joilla kasvua saadaan aikaan, sanoo Penttilä.
Hallitus vieköön eteenpäin
Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajan Matti Alahuhdan mukaa tilannetta ei ole nyt aikaa jäädä harmittelemaan. Suomen talouden kuntoon saaminen kaipaa pikaisia toimia.
– Olemme tienhaarassa. Nyt on nopeasti tartuttava uusiin keinoihin saada Suomesta yrityksille haluttu paikka toimia. Tämä edellyttää työmarkkinajärjestelmän uudistamista. Päätöksentekoa tulee siirtää yrityksiin, sinne missä työ tehdään. Vain näin saamme talouden ja työllisyyden nousuun, Alahuhta sanoo.
Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen pitää entistä tärkeämpänä, että hallitus vie päättäväisesti eteenpäin hallitusohjelmassa olevia työelämän- ja työlainsäädännön uudistuksia.
– Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen korostaa tarvetta tehdä erittäin maltillisia palkkaratkaisuja vuoden 2016 syksyllä. Julkisella sektorilla palkankorotusvaraa ei ole moneen vuoteen lainkaan.
Ohjat omiin käsiin
Elinkeinoelämän johtajat saavat tukea talousvaliokunnan puheenjohtajalta, perussuomalaisten Kaj Turuselta.
– Hyvästä pyrkimyksestä huolimatta hallitus joutunee toteuttamaan kipeitä leikkauksia mm. työttömyysturvaan ja etuuksiin. Myös veroja jouduttanee kiristämään, mikä taas jäädyttää talouskehitystä. Tämän vuoksi hallituksen onkin syytä ottaa ohjat tiukasti omiin käsiinsä ja tehdä kaikki ne toimet, jotka työelämäratkaisuissa lainsäädännöllä voidaan tehdä mm. paikallisen sopimisen osalta. Vanhoja rakenteita, ja hyvinä aikoina saavutettuja etuja, on pystyttävä purkamaan silloin kun on pakko. Nyt on pakko.
Kohtuuttomia odotuksia
Ammattiyhdistysliikkeestä torjuttiin niille varattu syntipukin rooli. Yhteiskuntasopimukseen kohdistui kohtuuttomia odotuksia, sanoo SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.
– Koska palkoista ja työehdoista sovitaan vasta ensi syksynä, sopimukseen kohdistuneita odotuksia on mahdotonta lunastaa nyt. Pikaiseksi ja ainoaksi ratkaisuksi Suomen talouden ongelmiin yhteiskuntasopimuksesta ei olisi ollut.
SAK on sitoutunut tavoittelemaan Suomeen lisää työllisyyttä, kilpailukykyä ja tuottavuutta. Lylyn mukaan työajan pidentämisen ja lomarahojen leikkaamisen sijaan SAK tavoittelee kestäviä keinoja ja parempaa työelämää.
– Olemme esittäneet keinoja kilpailukyvyn ja kasvun parantamiseksi. Keskeiset välineet talouden vahvistamiseksi ovat osaamisen, työn tuottavuuden sekä työelämän hyvinvoinnin lisääminen sekä maltillinen palkkapolitiikka.
Ainutlaatuisia sopimuksia
Lyly painottaa, että työmarkkinajärjestöt ovat viiden viime vuoden aikana synnyttäneet useita suuria, työntekijöille vaikeita Suomen kilpailukykyä lisääviä ja julkista taloutta vahvistavia sopimuksia.
– Suomalainen palkansaajaliike on tehnyt kansainvälisestikin ainutlaatuisia sopimuksia: Raamisopimus, Työllisyys- ja kasvusopimus, Työurasopimus sekä eläkeratkaisu. Muun muassa pari vuotta sitten solmittu työllisyys- ja kasvusopimus parantaa kilpailukykyämme Saksaan nähden kolmella prosenttiyksiköllä. Eläkeratkaisu puolestaan pienensi kestävyysvajetta runsaan prosenttiyksikön.
Toisin kuin elinkeinoelämä, SAK vaatii jatkossakin etenemistä kolmikantaisella tiellä. Palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen sekä maan hallituksen on kyettävä kehittämään työttömyysturvaa ja työelämää sekä niihin liittyvää lainsäädäntöä kolmikannassa yhdessä sopimalla.
– Vaikka yritys ei tällä kertaa onnistunut, työmarkkinoilla on vaalittava sopimisen kulttuuria. Elämää on tämänkin jälkeen, sanoo Lyly.
Liittokierroksesta ei apua
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pettyi, mutta ei yllättynyt yhteiskuntasopimusneuvotteluiden kariutumisesta.
– Työmarkkinapöydissä voidaan tehdä monia asioita, mutta kaikkea vastuuta työnantajat tai hallitus eivät voi sälyttää ainoastaan palkansaajille heidän ostovoimaansa, hyvinvointiansa ja työelämäänsä kurjistamalla, Palola tiivistää epäonnistumisen syyt.
Reilun vuoden päässä häämöttää seuraava työmarkkinakierros. Sen puitteissa on Palolan mukaan mahdollista viedä eteenpäin esimerkiksi työaikakysymyksiä, kehittää työelämää, vahvistaa muutos- ja työsuhdeturvaa sekä edistää paikallista sopimista.
– Työnantajien haaveilema liittokierros ei kuitenkaan hallituksen toivoman talous- ja työmarkkinapolitiikan koordinaation näkökulmasta toimi yhtä hyvin kuin kolmikantainen pöytä.
lehti 