Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Jorma Malisen mukaan vastikkeettomasta työajan pidentämisestä ei neuvotella jatkossakaan.
– Aito yhteiskuntasopimus olisi ollut Suomelle arvokas asia. Siinä muodossa, jolla työnantajat olisivat olleet siihen nyt valmiita, sen olikin syytä kaatua. Jäsenemme antoivat vahvan vastauksen eilen päättyneessä kyselyssä, ettei yksipuolinen vastikkeeton työajan pidennys kelpaa.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ilmoitti jo perjantaiaamuna, että työajan pidennys on neuvottelupöydissä, kun seuraavia työehtosopimuksia neuvotellaan.
– Lähes 13 000 Pron jäsentä ilmaisi mielipiteensä 30 tuntia auki olleeseen työaikakyselyymme. Vastaukset antavat Prolle tukevan pohjan, ettemme neuvottele noin vuoden päästä alkavissa työehtosopimusneuvotteluissa edelleenkään vastikkeettomasta työajan pidentämisestä, Malinen sanoo.
Ammattiliitto Pron kysely toteutettiin 19.–20.8. Vastaajat edustavat kattavasti yksityisellä sektorilla työskenteleviä toimihenkilöitä niin teollisuudessa kuin eri palvelualoilla.
Työajan pidentämiselle täysi tyrmäys
Pron kyselyyn vastanneista toimihenkilöistä 95 prosenttia ei ole valmis hyväksymään vastikkeetonta 100 tunnin vuosittaisen työajan pidennystä. Vaikka työajan pidennyksestä sovittaisiin vain määräajaksi, sitä vastustaisi edelleen 92 prosenttia.
Jos määräaikaisen työajan pidennyksen ajaksi annettaisiin irtisanomissuoja, on suhtautuminen esitykseen edelleen valtaosin kielteinen 64 prosentin vastustaessa sitä. 36 prosenttia olisi valmis tällöin kuitenkin hyväksymään sen.
Jos työajan lisäys kompensoitaisiin vastaavalla korvauksella palkkaa, 57 prosenttia vastaajista olisi siihen valmis, mutta 43 prosenttia vastustaisi tätäkin vaihtoehtoa.
Talous- ja työllisyystavoitteet jäisivät saavuttamatta
Pääministeri Juha Sipilä kertoi aiemmin tavoittelevansa esityksellä 100 tunnin työajan pidentämisestä viiden prosentin tuottavuushyppyä. Tätä kautta pyrittäisiin parantamaan kilpailukykyä ja lisäämään työpaikkoja. Kyselyyn vastanneet arvioitavat kuitenkin, etteivät tavoitteet ole saavutettavissa esitetyillä toimilla.
Toimihenkilöistä 82 prosenttia epäilee, ettei työajan pidennys auttaisi Suomen vientiä kilpailukykyisemmäksi tuotteiden ja kaupan lisääntyessä, kun vain 6 prosenttia uskoo siihen.
Työllistäviin vaikutuksiin ei usko lähes kukaan, sillä 94 prosenttia epäilee, ettei työpaikoille otettaisi sen myötä lisää työntekijöitä. Työttömien työllistymisen näkisi päinvastoin vaikeutuvan peräti 73 prosenttia vastaajista.
Hyvinvoinnin pelätään heikkenevän
Toimihenkilöt uskovat, että vastikkeeton työajan pidentäminen vaikuttaisi kielteisesti työhyvinvointiin, mikä todennäköisesti vaikeuttaisi taas edelleen asetetun tuottavuustavoitteen saavuttamista.
Oman työssä jaksamisen kertoisi varmasti heikkenevän 61 prosenttia vastaajista ja 21 prosenttia pitäisi sitä todennäköisenä. 9 prosenttia ei usko, että työajan pidennyksellä olisi kielteisiä vaikutuksia. Laadukas vapaa-aika on tärkeää työstä palautumiseksi. Vastaajat eivät näkisi työajan pidentämisen ainakaan parantavan sen toteutumista.
Lapsiperheet entistä ahtaammalle
Kyselystä kertyneissä runsaista avovastauksista käy esiin huoli työajan pidennyksen vaikutuksista muun muassa lapsiperheiden asemaan, edelleen kasvaviin työmääriin ja uudelleentyöllistymiseen.
Vastaajat näkivät, että pidempi työaika tarkoittaisi perheen pienimmille jopa yli kymmenen tunnin hoitopäiviä. Lasten hyvinvointi ja vanhempien jaksaminen olisivat koetuksella, mikä lisäisi sairauspoissaoloja työpaikalla. Pidemmät työajat olisivat erityisen haasteellisia yksinhuoltajatalouksille.
”Jos työaikaa pidennettäisiin, niin pienten lasten vanhempana tarvitsen myös pidennetyn mahdollisuuden päivähoitoon ja koulun jälkeisiin iltapäiväkerhoihin. Nyt kun työmatkaan menee noin tunti päivässä, niin ehtii juuri ja juuri päiväkodille ennen sulkemista. Vaatisi kunnalta tai kaupungilta myös joustoa päivähoitoaikojen pidentämistä. Entä nousisiko päivähoitomaksu?”
Moni vastaaja uskoi työajan pidentämisen hankaloittavan työttömien uudelleentyöllistymistä ja vain lisäävän työssäkäyvien työmäärää.
”Vakituisten työntekijöiden pitempi työaika ei vaikuttaisi muuhun kuin siihen että työnantajani käyttäisi vähemmän vuokratyöfirmojen työntekijöiden palveluita. Eli vuokrafirmojen palkkaamat nuoret olisivat entistä vähemmän töissä. Tuottavuutta tämä toimenpide ei tällä alalla lisää pätkääkään.”
Osa vastaajista teki jo nyt pitkää työpäivää eikä nähnyt lisäarvoa sadalla ylimääräisellä tunnilla.
”Olen työnantajani saavutettavissa 24/7, joten itselläni ei ole enempää annettavaksi, kertoi yksi vastaajista.”
”Työajan joustot ovat olleet yrityksissä jo vuosia käytössä eli työntekijät ovat tehneet aina tarvittaessa pidempiä työpäiviä ilman palkkaa. Vastineeksi saadaan vapaata hiljaisempina aikoina (tunti tunnista). Ongelmana on ollut vapaiden pitäminen, sillä vuosia jatkuneet yt:t ovat vähentäneet työntekijät niin vähiin, että jäljelle jääneet tekevät usean ihmisen työt. Tämän takia varmaankin näyttää siltä, että Suomessa tehdään lyhyttä työpäivää, koska ylityöt eivät ole näkyneet vuosiin tilastoissa.”
lehti 