STTK:n hallitus arvioi keskusjärjestöjen neuvottelutulosta kilpailukykysopimukseksi tyydyttäväksi. STTK hyväksyy sen edellyttäen, että kaikki muutkin osapuolet hyväksyvät sopimuksen, kilpailukykysopimus korvaa maan hallituksen valmistelemat toimenpiteet kilpailukykypaketiksi ja että hallitus pidättäytyy valmistelemasta erillislakia paikallisen sopimisen edistämiseksi.
– Suomen kilpailukyky, suomalainen työ ja hyvinvointivaltion tulevaisuus ovat tärkeitä suomalaisille palkansaajille. Vastuu tulevaisuuden Suomesta jakautuisi kilpailukykysopimuksen myötä oikeudenmukaisemmin kuin mitä pakkolakien myötä tapahtuisi, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
Palolan mielestä vaihtoehdoton sanelupolitiikka ei sovi Suomeen.
– Meillä on jatkossakin syytä vaalia kolmikantaista neuvottelukulttuuria, jossa ratkaisut haetaan neuvottelupöydässä eri osapuolten näkemyksiä kunnioittaen.
Nyt neuvoteltu ratkaisu muodostuu voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten jatkamisesta vuodella, kilpailukykyä vahvistavista toimenpiteistä sekä paikallista sopimista edistävistä toimista.
Palolan mukaan paikallisen sopimisen edistäminen on tärkeää, mutta edellyttää henkilöstön edustajien aseman parantamista.
– Viime kädessä paikallinen sopiminen edistyy – tai ei edisty – yhteisymmärryksen kautta. Sekä työnantajien että työntekijöiden on voitava luottaa siihen, että paikallinen sopiminen on oikeudenmukaista ja toimii molempiin suuntiin. Tässä tarvitaan työ- ja virkaehtosopimusten luomaa turvaa.
Työllisyyteen kohdennettuja toimia
STTK pitää neuvottelutuloksessa myönteisenä sitä, työntekijöiden muutosturvaan ja työterveyshuoltoon saataisiin vaikeissa talouden oloissa parannuksia. Myös työeläkemaksun taso olisi sovittu vuoteen 2021 asti.
STTK on hieman huolissaan odotuksista, joita kuukausia kestäneen neuvottelurupeaman aikana ladattu. Palolan mukaan yritysten kilpailukykyä ei paranneta vain palkkakustannuksia alentamalla ja palkansaajien etujen heikentämällä. Hän vaatii hallitukselta ripeästi suomalaista yhteiskuntaa kehittäviä rakenneuudistuksia sekä kohdennettuja toimenpiteitä esimerkiksi työllisyyden ja tuottavuuden vahvistamiseksi.
– Nämä ovat avainasioita suomalaisen kilpailukyvyn ja kasvun näkökulmasta. Myös yrityksillä on näytön paikka: tarvitaan investointeja, uusia tuotteita, satsauksia osaamiseen ja tuotekehitykseen sekä rohkeutta hakeutua kansainvälisille markkinoille.
lehti 