Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson löytää työmarkkinajärjestöjen neuvotteluratkaisusta hyvää ja huonoa.
Myönteisenä hän pitää Facebookiinkirjoittamassaan arviossa sopimisen takaavan ennustettavan ja vakaan työmarkkinaympäristön, ”mikä on tärkeää tilanteessa, jossa Suomen talouden päävaiva vaikuttaa olevan huono ja epävarma ilmapiiri, ei niinkään palkkataso”.
Voittona hän pitää myös sitä, että paikalliseen sopimiseen liittyvät linjaukset jatkossa toteutetaan työehtosopimusjärjestelmän puitteissa.
”Jos kokoomus olisi saanut tahtonsa läpi paikalliseen sopimiseen liittyen, olisi se tarkoittanut työehtosopimusten yleissitovuuden ja aseman murtumista tavalla, joka olisi muuttanut suomalaisten työmarkkinoiden pelisääntöjä todella perustavanlaatuisella tavalla. ”
”Kaikkea muuta kuin tasapainoinen”
Huonoa taas on Anderssonin mukaan se, että neuvotteluratkaisu on kaikkea muuta kuin tasapainoinen. Keskeisimpänä ongelmana hän pitää ratkaisun lähtökohtaa, joka on ”EK:n ja hallituksen virheellinen käsitys siitä, että suomalaisen kansantalouden ongelma olisi liian korkeat palkat”.
”Se ei pidä paikkaansa, sen sijaan talouttamme vaivaa työn tuottavuuden heikentyminen ja viennin kysynnän väheneminen. Tämä lähtökohta näkyy neuvottelutuloksessa siinä, että kilpailukykyloikan nyt laitetaan kokonaan palkansaajien maksettavaksi.”
Andersson kertaa, että Suomessa on viimeisten vuosien aikana elinkeinoelämän vaatimuksesta ja kilpailukyvyn nimissä poistettu työnantajien Kela-maksu, alennettu yhteisöverotusta ja sovittu äärimaltillisesta palkkalinjasta.
Viisi palkanalennusta
Uutta neuvotteluratkaisua hän kuvaa massiiviseksi tulonsiirroksi palkansaajilta työnantajille:
”Työaika pitenee vuodessa 24 tuntia (palkanalennus). Työnantajien työeläkemaksuja siirretään työntekijöille maksettavaksi yhteensä 1,20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä (palkanalennus). Työnantajien työttömyysvakuutusmaksusta 0,85 prosenttia siirretään palkansaajien maksettavaksi (palkanalennus). Kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksut alennetaan tulevina vuosina prosenttiyksikön vuodessa ja vuodesta 2020 eteenpäin 0,58 prosenttia pysyvästi. Tätä rahoitetaan leikkaamalla julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja 30% vuosina 2017-2019 (palkanalennus). Tämän lisäksi kaikkiin palkkoihin sovelletaan nollalinja vuonna 2017 (palkanalennus).”
”Niin eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, lapset kuin työssäkäyvät kantavat nyt toden teon oman raskaan osansa vastuusta näistä hallituksen niin sanotuista talkoista. Samaan aikaan hallitus on linjannut, ettei halua korottaa suurituloisten verotusta, eikä näe mitään ongelmaa poikkeuksellisissa osinkojuhlissa. Veronkierrosta puhutaan mutta ei tehdä mitään.”
lehti 