Neuvottelutulos yhteiskuntasopimukseksi on herättänyt kiperää arvostelua vasemmistoliiton kansanedustajilta, mutta kaikkein pettynein maanantaina oli Suomen Yrittäjät.
– Yhteiskuntasopimusneuvotteluissa kukaan ei puolustanut pienyrityksiä, jotka luovat uudet työpaikat eikä työttömiä, jotka niitä työpaikkoja tarvitsevat. Tämä paketti ei riitä auttamaan Suomea nousuun. Siihen tarvitaan laaja rakennemuutos paikallisessa sopimisessa. Hallituksen pitää nyt rohkeasti toteuttaa ohjelmansa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus vaati.
SY:n mukaan yhteiskuntasopimusneuvottelujen tulos on karua luettavaa työllisyydestä huolehtineille pienyrittäjille. Sen paikallista sopimista koskevat kirjaukset jäävät kauas hallituksen 17.2. asettamasta tavoitteesta – työajoista, palkoista, palkan lisistä ja muista korvauksista sopimisesta.
– Jos tämä neuvottelutulos toteutetaan, korporatismi voittaa ja demokratia ja työllisyys häviävät, Jussi Järventaus latasi.
Järventauksen mukaan neuvotteluratkaisun työajan lisäys ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen alentaminen ovat liikahduksia oikeaan suuntaan, mutta eivät millään tavoin korvaa mahdollisesti toteutumatta jäävää rakennemuutosta.
– Hallituksella on nyt paikka toimia: estää hallitusohjelman vesittäminen ja siten huolehtia työllisyydestä ja hyvinvoinnista.
”Suomelle eduksi”
KT Kuntatyönantajien valtuuskunta hyväksyi työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta yksimielisesti sillä ehdolla, että kaikki sopijaosapuolet ja Suomen hallitus hyväksyvät sen osaltaan. Valtuuskunta pitää kilpailukykysopimusta historiallisena suomalaisessa työmarkkinatoiminnassa.
KT:n mielestä kilpailukykysopimus on Suomelle eduksi. Kuntatyönantajien näkökulmasta on hyvä, että nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan vuodella eteenpäin ilman sopimuskorotuksia. Sopimus sisältää merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Työnantajamaksujen kustannuksia siirretään palkansaajille. Työaikaa pidennetään ansiotasoa muuttamatta ja julkisen sektorin henkilöstön lomarahoja leikataan vuosina 2017–2019.
Kunta-alalla käynnistyvät lähiaikoina neuvottelut siitä, miten neuvottelutulosta sovelletaan kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksiin. Alakohtaiset sopimusneuvottelut on käytävä toukokuun loppuun mennessä.
”Pienempi paha kuin pakkolait”
Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola pitää nyt saavutettua neuvottelutulosta tasapuolisempana ratkaisuna kuin hallituksen valmistelemaa esitystä niin sanottuine pakkolakeineen.
Simolan mielestä saavutettu neuvottelutulos on todella raskas työntekijöille ja erittäin merkittävä tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille. Tämä on syytä muistaa lähivuosina, kun pohditaan sitä, ketkä ovat osallistuneet talkoisiin. Nyt saavutetulla sopimuksella luodaan ennustettavuutta ja edellytyksiä talouskasvulle.
– Kokonaisuutena paketti on hyväksyttävissä, vaikka se kohteleekin julkisen sektorin työntekijöitä selvästi muita työntekijäryhmiä ankarammin. Pakkolakeihin verrattuna saavutettu neuvottelutulos kuitenkin vähentää merkittävästi menetyksiä: lomiin ei puututa, eikä sairasajan palkkoja leikata.
Pardian hallitus käsittelee neuvottelutulosta kokouksessaan 8.–9. maaliskuuta ja päättää, lähteekö Pardia toimialakohtaisiin soveltamisneuvotteluihin.
Tehy: Hankala kokonaisuus
– Pitkien ja vaikeiden neuvottelujen tulos ei ole miellyttävä ja heikentää ostovoimaa, mutta kokonaisuus on jotenkin hyväksyttävissä etenkin vaikean työllisyys- ja taloustilanteen vuoksi. Jo etukäteen tiedettiin, että palkansaajien on varauduttava heikennyksiin. Hallituksen kaavailema pakkolakipaketti olisi kurittanut etenkin julkisen sektorin naisia vielä kovemmalla kädellä, arvioi Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
– Jäsenillemme vaikeimpia asioita neuvottelujen kuluessa olivat Tehyyn tulleen palautteen perusteella esitykset lomien leikkaamisesta ja sairausajan karenssista. Nämä molemmat saatiin neuvotteluissa torjuttua.
Palkansaajapuolen mukaan hallituksen tulee sopimuksen myötä luopua suunnitelluista 1,5 miljardin lisäleikkauksista ja toteuttaa tuloverojen kevennys.
– Tässä voitti sopimusyhteiskunta. Työmarkkinajärjestöt tekivät jälleen, mitä pyydettiin. Toivottavasti talouden ja työllisyyden suunta tulee tällä vetoavulla kääntymään ja työnantajat tarttuvat työllistämishaasteeseen tosissaan, toteaa Vesivalo.
Tehyn hallitus kokoontuu seuraavan kerran 4.3.2016 ja saa selvityksen tilanteesta. Neuvottelutuloksen pohjalta käydään alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut 31.5.2016 mennessä. Alakohtaisten neuvottelujen tulokset käsittelee Tehyn valtuusto ylimääräisessä kokouksessaan toukokuussa.
”Kilpailukyvyn kehittämisessä nyt asiaan”
Ylempien Toimihenkilöiden puheenjohtajan Heikki Kaupin mukaan on hyvä, että yhteiskuntasopimus todennäköisesti saadaan aikaiseksi. Valitettavaa sen sijaan on, että sopimus ratkoo todellisen kilpailukyvyn kannalta vähäpätöisiä kysymyksiä.
– Taloustieteellisen tutkimuksen mukaan jopa 85 prosenttia kilpailukyvystä perustuu innovaatioihin. Talouden suunta voidaan kestävästi kääntää vain edistyneempien tuotteiden ja liiketoimintamallien avulla.
– Paikallisella sopimisella on hyvät edellytykset lisätä sekä tuottavuutta että työhyvinvointia. Paikallisen sopimisen lisäämisen ehdoton edellytys on kuitenkin luottamusmiesten aseman vahvistaminen. YTN tukee luottamusmiehiään kaikin keinoin, mutta edellyttää myös työnantajan turvaavan luottamusmiesten toimintaedellytykset. Hyvää neuvottelutuloksessa on se, että YTN:n pitkään vaatimat työaikapankkiratkaisut ovat nyt kokonaisuudessa mukana, toteaa Kauppi.
”Turvaa eläkkeiden rahoitusta”
Neuvottelutulos sisältää linjaukset myös tulevien vuosien työeläkemaksusta. Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes on tyytyväinen siihen, että neuvottelutuloksella turvataan työeläkemaksujen taso.
Neuvottelutuloksen mukaan työeläkemaksun taso pysyy eläkeuudistuksessa sovitun mukaisena, 24,4 prosentissa, vuoteen 2021 saakka. Eläketurvakeskuksen laskelmissa tämä arvioidaan riittäväksi tasoksi myös pitkällä aikavälillä. Neuvottelutuloksen mukaan työeläkemaksun sisällä työntekijöiden maksuosuus kasvaa ja työnantajien laskee.
– Työeläkejärjestelmän talouden näkökulmasta tämä on hyvä ja kestävä ratkaisu. Tällä huolehditaan eläkeuudistuksen mukaisesti nykyisten ja tulevien eläkkeiden rahoituksesta, sanoo Siimes.
Työntekijän maksuosuuden kasvu on työeläkejärjestelmän näkökulmasta tulosiirtoa työntekijän työssäoloajalta eläkkeelläoloaikaan.
– Työntekijän maksurasituksen nousu keventää työnantajien työllistämiskustannuksia, mutta kaventaa työntekijöiden tämän päivän ostovoimaa. Tämän vuoksi on entistä tärkeämpää huolehtia sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta työeläkejärjestelmän rahoituksessa, Siimes korostaa.
lehti 