Ainakin neljä ammattiliittoa ja peräti 400 000 SAK:n jäsentä jää pois kilpailukykysopimuksesta. Ensimmäisenä sopimuksen hylkäsi SEL jo torstaina. Perjantaina iltapäivällä sitä seurasivat PAM, AKT ja Rakennusliitto.
PAMin puheenjohtaja Ann Selin tiivisti liiton hallituksen keskustelun siihen, ettei pamilaisilla ole luottamusta maan hallitukseen ja uskoa työnantajien haluun työllistää ja investoida.
– Kävimme PAMin hallituksessa tiukan keskustelun kilpailukykysopimuksesta, jonka näimme mahdottomaksi matalapalkkaisten palvelualojen työntekijöiden kannalta. Emme voi edistää ihmisten toimeentulon heikkenemistä, kun emme voi luottaa hallitukseen ja työnantajiin, totesi Selin.
PAM on Suomen suurin yksityisten palvelualojen liitto. Sillä on jäseniä yli 230 000.
”Paikallinen sopiminen heikoin kohta”
AKT:n valtuusto päätti asiasta yksimielisesti. Liiton nykyiset sopimukset ovat voimassa vielä 11 kuukautta. Sen jälkeen ovat vuorossa liittokohtaiset neuvottelut, puheenjohtaja Marko Piirainen vahvisti.
– Kilpailukykysopimus on täydellisesti epätasapainossa. Se tarjoaa palkansaajille pelkästään heikennyksiä. AKT:n jäsenen ostovoima laskee keskimäärin 500 eurolla, perusteli Piirainen.
AKT:n mielestä esitykset paikallisesta sopimisesta ovat kilpailukykysopimuksen heikoin kohta. Se lataa Piiraisen mukaan kohtuuttoman kuorman työpaikkojen luottamusmiehille.
– Paikallista sopimista selvittäneen Harri Hietalan raportissa mainitut työelämän laatukysymykset, muun muassa työtekijöiden edustus yrityksen hallinnossa, puuttuu esityksestä kokonaan. Muutoinkin kilpailukykysopimuksesta puuttuvat tyystin työelämän laadun parantamiseen vaikuttavat osiot.
”Sopimus jo käytössä rakennusalalla”
Myös Rakennusliitto neuvottelee työehtosopimukset ensi talvena.
Liiton hallitus totesi perjantaina, että yhteiskuntasopimuksessa määritelty kilpailukykypaketti on jo käytössä rakennusalalla. Sen kaikilla sopimusaloilla tehdään pisintä työaikalain sallimaa 8 tunnin työpäivää ja lomat ovat vuosilomalain mukaisia. Päivittäistä työaikaa ei siis voi enää pidentää tai lomia lyhentää.
Lisäksi suuressa osassa yrityksiä on paikallisesti sovittu, että ns. pekkaspäiviä ei pidetä. Mitään laillista keinoa lisätä työaikaa ei näissä yrityksissä olisi edes olemassa.
Yhteiskuntasopimuksen selviytymislauseke, joka oikeuttaisi palkkojen alentamisen vaihtoehtona irtisanomiselle tai lomautukselle, ei sovellu mitenkään rakennusalalle, liitto katsoi. Suomessa työskentelee vuosittain kymmeniä tuhansia ulkomaisia rakentajia ulkomaisten yritysten palveluksessa. Työehtosopimuksen mahdollisuus alittaa vähimmäispalkat tulisi välittömästi ulkomaisten yritysten käyttöön ja lakeja sekä sopimuksia noudattavien yritysten kilpailuasema muuttuisi entistä vaikeammaksi.
Rakennusliiton kaikki työehtosopimukset ovat voimassa helmikuun 2017 loppuun.
Metalliliitolta tiukat reunaehdot
Metalliliitto asetti tiukat reunaehdot osallistumiselleen kilpailukykysopimuksen mukaisiin työehtosopimusneuvotteluihin. Liitto edellyttää muun muassa, että maan hallituksen on toimittava täsmälleen kilpailukykysopimuksessa sovitun mukaisesti.
– Tämä tarkoittaa pakkolakien poistamista, puolentoista miljardin euron leikkauksista ja veronkorotuksista luopumista sekä hallitusohjelmassa mainittujen veronkevennysten toteuttamista. Mikäli näin ei tapahdu, Metalliliitto irtautuu neuvotteluista, puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.
Ennen sopimusneuvotteluihin lähtemistä neuvotteluosapuolilla on oltava yhteinen käsitys siitä, mitä sopimuksessa mainitut neuvotteluvelvollisuudet oikein tarkoittavat. Sopimuksen työaikaratkaisun on niin ikään oltava luonteeltaan työllisyyttä lisäävä, liitto edellytti.
Metallin hallitus edellyttää myös, että paikalliseen sopimiseen liittyvä lainvalmistelu pitää tehdä niin, että sillä vahvistetaan työehtosopimusjärjestelmän yleissitovuutta, sopimisen kulttuuria sekä luottamusmiehen asemaa. Jos neuvottelutulos syntyy, työnantajat on velvoitettava sitoutumaan kotimaisten investointien kasvattamiseen.
Metalliliiton hallituksen päätös syntyi äänestyksen jälkeen.
Paperiliitollakin ehtoja
Paperiliiton hallitus päätti perjantaina, että se on omalta osaltaan valmis aloittamaan neuvottelut kilpailukykysopimuksen pohjalta.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala korosti, että kyseessä on vasta ilmoitus valmiudesta aloittaa alakohtaiset soveltamisneuvottelut kilpailukykysopimuksesta.
– Lopulliset päätökset kilpailukykysopimukseen lähtemisestä tekee Paperiliiton valtuusto toukokuun loppuun mennessä, Vanhala sanoi.
Paperiliiton hallitus edellyttää, että ennen alakohtaisten neuvottelujen aloittamista maan hallitus ottaa selkeämmin kantaa työmarkkinakeskusjärjestöjen vaatimukseen peruuttaa kilpailukykysopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin lisäleikkaukset ja veronkorotukset.
Puuliitto: Leikkauksista luovuttava
Myös Puuliiton hallitus hyväksyi keskusjärjestöjen neuvotteleman kilpailukykysopimuksen työehtosopimustensa sovellutusneuvotteluiden pohjaksi sillä edellytyksin, että myös maan hallitus toimii kilpailukykysopimuksen mukaisesti, ja että SAK:n hallitus päättää hyväksyä neuvottelutuloksen 7.3 kokouksessaan.
Puuliiton mukaan Sipilän hallituksen on poistettava kilpailukykysopimuksen mukaisesti pakkolait valmistelusta, luovuttava 1,5 miljardin leikkauksista ja veronkorotuksista sekä toteutettava veronkevennykset hallitusohjelman mukaisesti.
Puuliitto on valmis aloittamaan sovellutusneuvottelut, mutta irtaantuu sopimuksesta mikäli Sipilän hallitus ei toteuta toimiaan kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Puuliiton hallitus edellyttää, että kaikkien sopimustensa sovellutusneuvotteluissa on päästävä liittoa tyydyttävään ratkaisuun toukokuun loppuun mennessä.
Tehy hyväksyi ”pitkin hampain”
Tehyn hallitus totesi, että neuvottelutulos on julkisen sektorin kannalta hyvin hankala ja alakohtaisiin neuvotteluihin lähdetään pitkin hampain. Neuvottelutulos on kuitenkin huonoista vaihtoehdoista vähiten huono, kun pakkolait saatiin torjuttua. Ne olisivat pahimmillaan vieneet kukkarosta jopa neljä kertaa enemmän kuin sopimus, Tehyn hallitus totesi.
Tehyn mukaan taistelu pakkolakeja vastaan tuotti tuloksia: julkisen sektorin lomia ei leikattu, ensimmäinen sairauslomapäivä ei tule palkattomaksi eikä hallitus tee uhkaamiaan 1,5 miljardin lisäleikkauksia, joilla olisi mm. poistettu vuorotteluvapaa ja leikattu lapsilisiä.
Erittäin epäoikeudenmukaisena ja vaikeimmin nieltävänä Tehyn hallitus pitää lomarahan leikkauksia vain julkiselta sektorilta
– Julkisen sektorin henkilöstökulujen leikkaamista halusi maan hallitus. Se ei olisi omalta osaltaan hyväksynyt tulosta, joka ei olisi sisältänyt julkiselle sektorille kohdistuvaa työehtojen heikentämistä, korostaa Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
IAU valmis neuvottelemaan
Ilmailualan Unioni IAU on valmis aloittamaan työehtosopimusneuvottelut kilpailukykysopimuksen pohjalta, mikäli SAK:n hallitus hyväksyy ensi maanantaina sopimusta koskevan neuvottelutuloksen. Asiasta päätti keskiviikkoiltana kokoontunut IAU:n hallitus.
IAU:n mukaan puntarissa oli kaksi huonoa vaihtoehtoa. Niitä arvioidessaan IAU:n hallitus kiinnitti erityistä huomiota maan hallituksen poikkeukselliseen aktiviteettiin puuttua työmarkkina-asioihin. Sopimusoikeutta työnantajien eduksi rajoittavien pakkolakien ohella maan hallitus on osoittanut olevansa halukas tarttumaan lainsäädäntöteitse paikalliseen sopimiseen. Pakkolakien kanssa linjassa myös tämän lakihankkeen läpivienti heikentäisi työntekijöiden asemaa, kun työehtosopimusten tarjoama vähimmäisehtojen suoja murtuisi.
Merimies-Unioni on valmis neuvottelemaan sillä ehdolla, ettei maan hallitus toteuta hallitusohjelmaan sisältynyttä uhkausta leikata matkustaja-alusten miehistökustannustukea 20 miljoonalla eurolla. Leikkaus johtaisi matkustaja-alusten ulosliputukseen ja tuhansien merityöpaikkojen menetykseen.
SAK:n hallitus päättää keskusjärjestön kannasta kilpailukykysopimukseen maanantaiaamuna alkavassa kokouksessaan. Jos se hyväksyy sopimuksen, alkavat alakohtaiset neuvottelut. Sopimuksen kattavuutta tarkastellaan kesäkuun alussa.
uutiskirje 