KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Miksi työläiset äänestävät omaa etuaan vastaan?

Valtio-opin professori Mika Ojakangas arvio vasemmistoliiton olevan menossa siihen suuntaan, että kannattajakunta on yhä enemmän koulutettuja ja nuoria.

Valtio-opin professori Mika Ojakangas arvio vasemmistoliiton olevan menossa siihen suuntaan, että kannattajakunta on yhä enemmän koulutettuja ja nuoria. Kuva: Jussi Joentausta

Mitä perussuomalaiset tarjoaa ihmisille enemmän kuin vasemmisto? Valtio-opin professori Mika Ojakangas vastaa: identiteettiä.

Sirpa Puhakka
19.3.2016 8.00

Mika Ojakangas

Valtiotieteen professori.

Työpaikka Jyväskylässä, yhteiskuntatieteiden
ja filosofian laitos.

Asuu Helsingissä.

Perinteisillä työpaikoilla ollaan kahvihetkellä yhdessä ja kysytään, miksi osinkotulot kasvavat.

Puolue tarjoaa isänmaallisuutta. Se tarjoaa myös viholliskuvan. Vihollinen on kaupunkilainen, koulutettu, vihervassari, suvakkinainen ja toisaalta maahanmuuttaja. Perussuomalaisten äänestäjät ovat vähemmän koulutettuja – on hyvätuloisiakin, mutta vähemmän koulutettuja – ja niitä joilla saattaa mennä huonosti.

– Huono olo tai pettymys vaatii purkautumiskanavaa. He ovat luoneet keskenään määrätynlaista junttisolidaarisuutta, ja Soini ruokkii tietoisesti tätä ja on siinä onnistunut.

Jokainen ihminen tarvitsee identiteetin ja mahdollisesti myös poliittisen identiteetin. Ojakankaan mukaan työväenliike ei ole enää kyennyt sitä antamaan. Ihmiset, jotka ovat työläisiä, etsivät identiteettiä muualta tai kansallinen identiteetti on noussut työläisidentiteetin rinnalle. Näin on ennen kaikkea sinikaulustyöläisen eli duunarien joukossa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Oikeiston vahvistumisen ja vasemmistolaisuuden heikkenemisen taustalla on monenlaisia aatevirtauksia. Vasemmiston ja työläisten identiteetti on tuhottu, ja talouspolitiikka on oikeistolaistunut. Ojakangas näkeekin tässä oivan maaperän nationalistisen populismin nousulle. Työväenluokan on helpompi identifioitua tähän kuin ”neoliberaaliin kilpailueetokseen tai kokoomuksen hypetykseen, jossa ollaan makeita ja kukoistetaan”.

Äärioikeiston hegemonia

Ojakangas muistuttaa äärioikeiston pitkästä historiasta. Oikeistolaistuminen lähti liikkeelle globaalilla tasolla ja länsimaissa 80-luvulla. Yhdysvalloissa puhuttiin ”hiljaisesta enemmistöstä” ennen kuin Ronald Reagan tuli valtaan vuonna 1981. Isossa-Britanniassa Margaret Thatcherin johdolla konservatiivit ottivat murskavoiton pari vuotta ennen Reaganin valtaantuloa.

– Tästä alkoi työväenliikkeen parjauskampanja.
Thatcher oli siinä oikein mestari, ja konservatiivit onnistuivat tuhoamaan työläisten työläisidentiteettiin perustuvaa solidaarisuutta, joka näkee omistavan luokan ja pääoman vastustajana. Nykyään omistava luokka on korvattu ulkomaalaisella, Ojakangas toteaa.

Hän muistuttaa, että moni maahanmuuttajista on aivan yhtä huonossa asemassa ja pahemmassakin kuin suomalaiset työläiset itse.

Poliittinen ilmapiiri siirtyi 80-luvulla hurjaa vauhtia oikealle – manner-Eurooppa ja Suomikin – seurasi mukana 90-luvulla. Oikeisto on käyttänyt kaikki taantumat hyväkseen. Julkisen sektorin pienentäminen ja yksityistäminen on ollut tietoista ideologista politiikkaa.

– Koko poliittinen kenttä siirtyi vasemmalta oikealle. Kokoomuksen julkilausumat 70-luvulta muistuttavat vasemmiston 90-luvun julkilausumia.

Ojakangas arvioi vasemmiston menneen 90-luvulla mukaan uusliberaaliin talousintoiluun. Harri Holkerin (kok.) 80 – 90-luvun molemmin puolin toimineen ja sen jälkeen jatkaneiden Esko Ahon (kesk.) ja Paavo Lipposen (sd.) hallitusten hän arvioi olleen yhden Suomen oikeistolaisempia 60-luvun jälkeen. Tuolloin alkoi systemaattinen varallisuuden siirto köyhiltä ja keskiluokalta rikkaille.

– Tämä on tietoista politiikkaa. On uskottu käsittämättömään valumateoriaan, että rikkaat olisivat yhteiskunnan moottori. Kuitenkin Aristoteleestä lähtien on tiedetty, että jos varallisuus keskittyy pelkästään rikkaille, se on varmin merkki yhteiskunnan rappeutumisesta.

Hän arvioi oikeistolaisen puhetyylin lyöneen itsensä läpi ja valtamedian tukevan tätä. Suomalainen mediajulkisuus – iltapäivälehdistä Yleisradioon – on siirtynyt 20 – 30 vuoden aikana oikealle. Ojakankaan mukaan suomalainen media on varsin oikeistolainen verrattuna vaikkapa Iso-Britannian, Ranskan, Italian tai puhumattakaan Ruotsin mediasta. Näissä maissa talouspoliittinen keskustelu on suomalaista monipuolisempaa.

Ojakangas pitää mediaa kameleonttina, joka menee virtausten mukana. Se tyrmäsi Syrizan ja Podemosin. Hän näkee suomalaisessa mediassa olevan myös rasistisia piirteitä. Puhutaan pakolaistulvista ja pyritään luomaan uhkakuvia rikollisuuden lisääntymisestä, vaikka rikollisuus on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla 80-luvun lopusta lähtien.

– Naisilla on kotona vaarallisempaa kuin kaduilla, Ojakangas huomauttaa.

Vasemmiston vastavoima

Vasemmistolaisuuden voimistuminen on tapahtunut 2008 finanssikriisin jälkeen, Ojakangas arvioi. Vasemmistolaiset liikkeet ovat nousseet eri puolilla etenkin 2012 – 2013, mutta vain määrätyissä paikoissa. Iso vedenjakaja menee itä- ja länsi-Euroopan välissä.

– Vasemmisto on alamaissa Itä-Euroopassa, ja Puola on tästä viimeisin esimerkki. Paras esimerkki vasemmiston noususta on taas ison kannatuksen Kreikassa viime vaaleissa kerännyt Syriza, joka on lähellä vasemmistoliittoa ellei jopa vasemmistolaisempi. Espanjassa Podemos ja myös vasemmisto Italiassa ovat vahvoilla.

Ojakangas pitää vasemmistolaisuuden kasvun indikaattorina myös Jeremy Corbynin nousemista Iso-Britannian työväenpuolueen Labourin puheenjohtajaksi ja demokraattien Bernie Sandersin menestymistä Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaiden esivaalissa.

– Olen todella seurannut hämmästyneenä Yhdysvaltain esivaaleissa sitä, millaisen kansanliikkeen demokraattien Sanders on kyennyt rakentamaan. Tietyllä tavalla on tottunut ajattelemaan, ettei siellä ole vasemmistoa.

Vaikka Corbyn ja Sanders eivät itse olekaan nuoria, he edustavat Ojakankaan mukaan selvästi tulevaisuutta, sillä heidän vahvimmat kannattajansa ovat nuoria ja koulutettuja.

– Tämä ei yksin riitä. Kannattajissa on oltava työläisiä, jotta he voisivat mobilisoida suuria massoja. Sanders tosin osaa olla määrätyllä tavalla kansanomainen ja puhutella ihmisiä kielellä, jota nämä ymmärtävät.

Kollektivismiin liittyvät sanat, kuten työläinen, proletaari, porvari, solidaarisuus, eivät ole kyenneet puhuttelemaan yksilöä korostavan ajan ihmisiä. Ojakangas toivoo – Antonio Gramsciin viitaten – että tilanne olisi toinen. Myös sanoista kamppaillaan eikä yksin vallasta. Hän näkee joitain merkkejä käsitteiden arvonpalautuksesta. Sanderskin saattaa puhua solidaarisuudesta.

– Jollakin tavalla sanastoa on muutettava. Vasemmistoliiton johdolla ja aktiiveilla on epämiellyttävä tehtävä saada julkista keskustelua siirrettyä toiseen suuntaan, jolla saataisiin työntekijöitä ymmärtämään oma etunsa. Nyt ihmiset äänestävät vastoin omaa etuaan.

Ojakankaasta oli hurja nähdä viime vaaleissa, miten pienipalkkaiset ja työttömät äänestivät omaa etuaan vastaan. Miten ne puolueet, jotka sanoivat, että me viedään teiltä tuhkatkin pesästä, menestyivät?

– Ovatko ihmiset masokisteja? Vai liittyykö tämä mediatodellisuuteen, että näin todellakin pitää tehdä. Ettei ole muuta vaihtoehtoa.

Ojakangas uskoo, että vasemmistolla olisi paljon potentiaalia. Tavalliset ihmiset eivät ole muukalaiskammoisia, eivätkä kaikki ole katkeria. Hän peräänkuuluttaa vasemmistopopulismia. Ei sen huonossa merkityksessä, vaan asioiden kääntämistä kansan kielelle. Vasemmistoliiton pitäisi kyetä mobilisoimaan tavallisia ihmisiä, palkansaajia.

– Luulen, että sellaisella asiantuntijavaltaisella, älykkäällä johtamistyylillä, joka vetoaa esimerkiksi minuun, ei kykene mobilisoimaan työläisiä.

Hän arvioi vasemmistoliiton olevan menossa siihen suuntaan, että kannattajakunta on yhä enemmän koulutettuja ja nuoria. Vasemmistoliitto alkaa muistuttaa enemmän vihreitä ja ongelma on, että riittääkö äänestäjiä. Onko nuoria koulutettuja tarpeeksi, että saadaan joukkokannatus, Ojakangas pohtii.

– Vasemmistoliitto erottautuu ennen kaikkea talouspolitiikan osalta ja tulisikin erottautua. Vihreillä ei ole selkeää talouspoliittista linjaa tai se ei ainakaan ole profiloitunut toisin kuin vasemmistoliitto, joka viime eduskuntavaalien ainoana esitti elvyttävää talouspolitiikka, ja ainoana esittää radikaalia kritiikkiä suhteessa uusliberalismiin ja yksityistämiseen.

Hän näkee vihreiden olevan talouspolitiikassa aika oikealla, vaikka heilläkin on erilaisia näkemyksiä.

Sipilän oikeistolaistumishyppy

Sipilän porvarihallituksen aikana on tapahtunut oikeistolaistumishyppy. Ojakankaan mukaan kokoomus on halunnut tehdä aiemminkin saman hypyn, mutta se ei ole yksin pystynyt harrastamaan tätä politiikkaa. Hallituksessa on ollut vasemmistolaisia puolueita ja vihreitä.

– Nyt ei ole rötösherrat kuriin –meininkiä ollenkaan. Nykypääministerin politiikka on kokoomuslaista ja vielä sen oikeata laitaa. Tarkoituksena oli nimenomaan nujertaa ammattiyhdistysliike, kun lähdettiin uhkaamaan pakkolailla. Perussuomalaiset eivät pistäneet vastaan.

Sosiaalidemokraattien kannatuksen nousun Ojakangas arvioi ennakoivan heräämistä.

– Oivalletaan, että tässä on todella mennyt jotain pahasti pieleen. Perinteisillä työpaikoilla ollaan kahvihetkellä yhdessä ja kysytään, miksi osinkotulot kasvavat. Ehkä aletaan ymmärtää, että leikkauspolitiikka ei auta Suomen taloutta. Nähdään, että se vain näivettää.

Ojakangas kysyykin, että miten vasemmiston kannatus saadaan nousuun työpaikoilla, joissa ay-liiketoiminta on vähäistä. Ongelma on, että suomalaisessa mediassa harvoin esitetään vaihtoehtoja nykyiselle talouspolitiikalle.

– Ongelma on, että ihmiset eivät useinkaan seuraa ulkomaisia talouskeskusteluja.

Hän peräänkuuluttaa valtaa pitävien vaihtoehdottoman leikkauspolitiikan kyseenalaistamista. Tähän tarvitaan sivistystä ja oivallusta, että vaihtoehtoja on olemassa.

Mika Ojakangas

Valtiotieteen professori.

Työpaikka Jyväskylässä, yhteiskuntatieteiden
ja filosofian laitos.

Asuu Helsingissä.

Perinteisillä työpaikoilla ollaan kahvihetkellä yhdessä ja kysytään, miksi osinkotulot kasvavat.
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Joukkoliikenteen hintoihin suunnitellaan taas korotuksia Helsingissä.

Helsinki on taas nostamassa joukkoliikenteen lippujen hintoja: Jopa 20 prosentin korotukset

Neljäs nimi ehdolle vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi

Vasemmistoliitto juhli huhtikuussa vaalivoittoa kunta- ja aluevaaleissa.

Vasemmisto tarvitsee lisää Kemiönsaari-ilmiöitä

Petteri Orpo.

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

Uusimmat

Joukkoliikenteen hintoihin suunnitellaan taas korotuksia Helsingissä.

Helsinki on taas nostamassa joukkoliikenteen lippujen hintoja: Jopa 20 prosentin korotukset

Neljäs nimi ehdolle vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi

Intian Sikkimissä elää lukuisia alkuperäiskansoja. Kuvan matriarkka on oman kansansa elävä tietopankki, joka tuntee sekä ruoka- että lääkekasvit.

Alkuperäiskansat haluavat torjua digitaalisen kolonisaation

Vasemmistoliitto juhli huhtikuussa vaalivoittoa kunta- ja aluevaaleissa.

Vasemmisto tarvitsee lisää Kemiönsaari-ilmiöitä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 
03

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
04

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
05

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kollaa kestää vavahduttavammin kuin koskaan ennen Olivier Norekin suurenmoisessa romaanissa Talven soturit

31.08.2025

Huumekauppa uhkaa Perun alkuperäiskansoja

31.08.2025

Naisten oikeudet ottavat globaalisti takapakkia

31.08.2025

Suomi puolusti Montenegron kumoon

30.08.2025

Venäjän alueella on sodittu yli tuhat vuotta, mikä vaikuttaa uhattuna olemisen kokemukseen tänäänkin, kirjoittaa Mark Galeotti uudessa suurteoksessaan

30.08.2025

Luonnonsuojelu muuttui kulttuuriseksi puhdistukseksi Tansaniassa

30.08.2025

Lääkkeen kitkerä maku haittaa lasten tuberkuloosin hoitoa

30.08.2025

Talibanilla uusi naisiin kohdistuva moraalikampanja Kabulissa

30.08.2025

Susijengi nuiji britit – Markkanen vedossa

29.08.2025

Agentteja, kaksoisagentteja ja salamurhia talvisodan alla Helsingissä Pauli Jokisen jännärissä Punainen leski

29.08.2025

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

29.08.2025

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

29.08.2025

Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa

29.08.2025

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

28.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään