Kolmikantaisessa työryhmässä puristetaan esityksiä työllisyyden parantamiseksi. Alunperin esitykset piti saada kasaan tämän kuun loppuun mennessä. Aikaraja painaa päälle, ja sopuun pääseminen on ollut heikon langan varassa jo pitkään.
Onkin hyvin todennäköistä, ettei sopua synny, ei ainakaan määräaikaan mennessä. Työ on ollut koko ajan takkuista: työtekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä hallituksen näkemykset ovat kaukana toisistaan.
Mikäli sopua ei synny, hallitus tekee oman esityksensä.
Pitkäaikaistyötön ajautuu elinikäiseen ansioiden menetyksen kierteeseen, sillä myös eläke pienenee.
Hallitus haluaa leikata ansiosidonnaista turvaa
Hallitus haluaa leikata työttömyysturvaa tavoitteenaan kaikkiaan 10 000 työpaikan lisäys. Kilpailukyvyn parantamisen nimissä ollaan leikkaamassa lisää ansiosidonnaista päivärahaa karenssien kautta.
Heikennykset iskisivät pahiten kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Ne lisäisivät kontrollia, jos karensseja lätkisivät Kela, työttömyyskassat ja TE-keskukset.
Hallitus on lisännyt jo kaksi karenssipäivää työttömille ensi vuoden alusta lähtien. Se on valmis tinkimään tästä, jos työryhmä pääsee sopuun muunlaisesta karenssien lisäämisestä. Hallituksen tavoitteena näyttääkin olevan työttömien kurittaminen.
Yhtään työpaikkaa rangaistusluonteiset karenssipäivät eivät lisää, mutta tavoite onkin aktivoida. Tästä keinosta ollaan erimielisiä.
Työttömyysturvaa on jo leikattu rajusti
Erityisen vaikeaksi työttömyysturvan leikkaamisen tekee se, että hallitus on jo useilla päätöksillään kurittanut työntekijöitä. Kilpailukykysopimuksen kautta työaika pitenee. Kuntien pienipalkkaisilta työntekijöiltä leikataan 30 prosenttia lomarahoista, joka näkyy ensi kesän palkkapussin ohenemisena.
Työttömyysturvan kestoa on lyhennetty 500 päivästä 400:aan. Lyhyempi työhistoria takaa tätäkin vähemmän työttömyysturvaa. Alle kolmen vuoden työhistorialla työttömyysturvaa saa maksimissaan 300 päivää.
Pientä inhimillisyyttä hallitus osoitti säilyttämällä ikääntyvien työttömyysturvan entisellään eli 500 päivässä. Jatkossa pitkän työuran tuomaa korotusosaa ja korotettua ansio-osaa ei makseta.
Kaikille tulee kaksi päivää lisää karenssia työttömyyden alkuun, mikäli kolmikantaneuvotteluissa ei sovita toisin. Työn vastaanottovelvoitetta kiristetään.
Työsuhdeturvaa on jo heikennetty
Työntekijöiden koeaika pitenee puoleen vuoteen. Myös työnantajan takaisinottovelvollisuutta lievennetään. Nykyisin työnantajalla on velvollisuus ottaa yhdeksän kuukauden ajan työntekijä takaisin, jos hän palkkaa uutta väkeä. Nyt aika lyhenee neljään kuukauteen.
Silppu- ja määräaikaisten töiden markkinoilla heikennetään entisestään työntekijöiden asemaa. Työnantaja voi antaa potkut ilman perusteita alle vuoden työsuhteessa olleille työntekijöille.
Nollasopimuksilla olevat työntekijät ovat toimeentuloloukussa. Heillä on työsuhde, jossa tunnit saattavat olla vähäisiä ja vaihdella työantajan tarpeen mukaan. Itseään ei voi sanoa irti, koska silloin tulisi pitkä 90 päivän karenssi.
Soviteltu päiväraha on kyllä olemassa, mutta työn ja työttömyysturvan yhteensovittaminen on byrokraattista. Pahimmillaan saattaa olla edessä viikkoja ilman palkkaa tai työttömyyskorvausta.
Pitkäaikaistyöttömät ajautuvat toimeentuloloukkuun
Yhä useampi on pitkäaikaistyötön eli on ollut yli vuoden työttömänä. Hallituksen työttömyysturvan leikkaukset kolahtavat pahiten heihin. Nopeasti työllistyvät säilyttävät työttömyysturvansa.
Leikkaukset vaikeuttavat pitkäaikaistyöttömien elämää turvan heikentyessä. Yhä useampi joutuu hakemaan Kelalta toimeentulotukea. Tutkimusten mukaan juuri työttömyys on asuntomenojen ohella yleisin syy toimeentulotukeen.
Pitkäaikaistyötön ajautuu elinikäiseen ansionmenetyksen kierteeseen, sillä myös eläke pienenee. Esimerkiksi 45-vuotiaana työttömäksi jäänyt pääsee 65-vuotiaana nykyrahassa 1 170 euron eläkkeelle. Työelämässä eläkeikään jatkaneen eläke olisi 2 360 euroa eli menetys on 1 190 euroa.
Pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun vaikuttaa erityisesti työllistymisen vaikeutuminen sekä myös työttömyyseläkkeelle pääsyn loppuminen.
uutiskirje 
