Itä-Suomen yliopiston dosentti ja Kestävän kaivostoiminnan verkoston hallituksen jäsen Heikki Simola arvioi Terrafamen vesienhallinnan ihmeen käynnistyneen tulvavaaraan vedoten, mutta tosiasiassa suunnitellusti hätäjuoksutuksilla vuoden 2016 kevättalvella. Kaivosalueelta juoksutettiin muutamassa viikossa noin miljoona kuutiota vesiä ympäristölupien vastaisesti ilman mitään sanktioita.
Terrafame ilmoitti viranomaisille, että talven 2015 – 2016 aikana kaivoksella oli vakavan ympäristövahingon riski.
Simola on seurannut konkurssiin menneen Talvivaaran kaivoksen toimintaa ja syksystä 2015 alkaen valtion omistaman Terrafamen toimintaa web-kamerojen välityksellä.
Itä-Suomen yliopiston dosentti ja Kestävän kaivostoiminnan verkoston hallituksen jäsen Heikki Simola tulkitsee vesienhallintaihmeen tapahtuneen osittain tahallisesti ympäristön kustannuksella.
Kolme web-kameraa välitti kaivosalueen näkymiä konkurssin jälkeenkin Talvivaara Oy:n Paikan päällä -nettisivulta marraskuun 2016 alkuun saakka. Näkymä päivittyi kahden sekunnin välein ja kuvien yläreunassa näkyy päivämäärä ja kellonaika.
– Seurasin kameroita melko säännöllisesti koko niiden toiminta-ajan. Olen tallentanut kuvakaappauksina suuren määrän kiinnostavia tilanteita erityisesti avolouhosta kuvanneesta kamerasta 2.1.2014 – 1.11.2016, hän kertoo.
Kuvakaappaukset kertovat vesien juoksutuksesta
Simola on koonnut oheiseen kuvaesitykseen valikoiman kuvia, joista näkyy louhoksen vesitilanteen kehitys.
– Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin jälkeen kaikki louhoksen kolme allasta – ramppia – olivat täynnä likaisia prosessivesiä. Terrafame käynnisti uudelleen louhinnan tyhjentämällä ensiksi pohjoisrampin, jossa louhinta aloitettiin syksyllä 2015. Edullisemmin louhittavissa olevasta keskirampista tyhjennettiin alkutalven 2016 aikana noin 400 000 kuutiota. Tämä ilmenee web-kamerakuvista sekä yhtiön myöhemmin viranomaisille toimittamista selvityksistä.
Simolan mukaan kaivosalueen varastoaltaat täyttyivät samaan aikaan kun louhoksen keskiallasta tyhjennettiin. Yhtiö ilmoittikin 8.4., että ”yhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista tekijöistä johtuen on aiheutunut tilanne, jossa kaivoksen vesivarastoissa ei ole riittävästi vapaata tilavuutta …”.
– Kainuun ELY-keskus ilmoitti jo päivää ennen tätä ilmoitusta keskeyttävänsä kaivosyhtiöön kohdistetun hallintopakkomenettelyn, koska yhtiöllä ei sen mukaan ollut muita vaihtoehtoja kuin taas kerran turvautua luparajat ylittäviin hätäjuoksutuksiin.
Terrafame rikkoi lupamääräyksiä
Kainuun ELY-keskuksen mukaan Terrafame joutui rikkomaan luvissa asetettuja määräyksiä saattaakseen kaivosalueella olevien vesivarastoaltaiden vesitilanteen ympäristöturvalliseen tilaan. Muussa tapauksessa riskinä olisi ollut hallitsematon päästö ympäristöön vesivarastoaltaiden täyttyessä.
– ”Vesienhallinnan ihme” mahdollisti sen, että tyhjennetystä keskirampista päästiin tehokkaasti louhimaan mustaliusketta vuorotyönä koko kesän ajan. Syksyllä yhtiö saattoi ilmoittaa, että kaivostoiminnan ylösajo on onnistunut hyvin, ja liuotuskasojen ”mehumaija on ladattu täyteen”, Simola toteaa.
Keskirampista pumpattiin pois tammi-maaliskuun 2016 aikana noin 400 000 kuutiota jätevesiä. Huhtikuussa yhtiö ilmoitti, että varastoaltaat ovat ääriään myöten täynnä, ja hätäjuoksutuksiin oli pakko ryhtyä.
– Syntyikö tulvavaaratilanne todella hallitsemattomasti, vaiko sivuseurauksena kaivoksen ripeästä ylösajosta? Simola kysyy.
Sipilä ilmoittaa ihmeestä
Marraskuussa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti, ettei Sotkamon entisen Talvivaaran kaivoksen alasajo ole ajankohtainen. Sotkamossa on tehty ihme, Sipilä iloitsi medialle.
Simola tulkitsee tämän ihmeen tapahtuneen osittain tahallisesti ympäristön kustannuksella.
– Terrafame näyttää siis jatkavan ympäristön pilaamista täysin Talvivaaran hengessä. Pian koittaa kevät ja kevättulvat. Toistuuko sama ylivoimainen pakkotilanne tänäkin vuonna, kysyy Simola.
– Ja ymmärtääkö valvova viranomainen nöyrästi ja hövelisti jälleen kerran, että eihän isolla rahalla pyörivää valtionyhtiötä sovi syyttää saati rangaista luonnonolojen aiheuttamista ylipääsemättömistä ongelmista, hän jatkaa..
”Piikki on edelleen auki”
Simola muistuttaa, että nikkelin hinta on edelleen alempi kuin mitä se oli kertaakaan Talvivaara-yhtiön toiminnan aikana.
– Vielä on näkemättä se ihme, että toiminta olisi kannattavaa. Tähän asti valtio on kattanut kaikki Terrafamen kulut. Toiminnan ja erityisesti liuotusprosessin todelliset kulut ovat ilmeisesti paljonkin suurempia kuin mitä Talvivaara-yhtiön alkuperäisissä suunnitelmissa visioitiin, Simola sanoo.
Hän sanookin, että toimittajien pitäisi tiukasti kysellä todenmukaisia kannattavuuslaskelmia.
– Vaikka Terrafame tuskin tällaisia liikesalaisuuksia julkisuuteen ja veronmaksajille paljastaa. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta ja eduskunnan valtiovarainvaliokunta sentään lienevät oikeutettuja tietojen saantiin, ja toivottavasti ymmärtävät oikeita tietoja vaatia.
uutiskirje 
