Viikon kysymys
Suomi tunnetaan kansainvälisesti aikaansaavana rauhanneuvottelijana ja sovittelijana. Kriisinratkaisussa mainetta on tullut presidentti Martti Ahtisaaren työn myötä.
Ahtisaari-päiviä vietetään kouluissa tänä vuonna 15. marraskuuta.
Miksi Ahtisaari-päiviä vietetään nimenomaan kouluissa, sisältö- ja viestintäasiantuntija Matti Karvanen ulkoministeriöstä?
– Maailmalla käytävissä riidoissa on samantyyppisiä mekanismeja, kuin mitä meidän arkipäivän erimielisyyksissä ja kiistoissa, vaikka kouluriidoissa. Sovittelumekanismitkin ovat samanlaisia. Me kaikki voimme olla sovittelijoita. Riidat pitää ratkoa puhumalla ja neuvottelemalla.
– Lähi-idän monimutkaisten konfliktien sovitteluun vaaditaan toki laajempaa ammattitaitoa.
Nojaako Suomen maine konfliktinratkaisussa yksin Martti Ahtisaareen?
– Rauhanvälitys on todella tärkeä ulkopolitiikan toimintapa. Ulkoministerillä on oma erityisedustaja, joka panostaa rauhanvälitykseen. Kesäkuussa Jutta Urpilainen nimitettiin Pekka Haaviston työn jatkajaksi.
– Martti Ahtisaaren johtama konfliktinratkaisujärjestö Chris Management Initiative CMI saa ulkoministeriöltä tukea kehitysyhteistyövaroista.
– Lisäksi kehitysyhteistyön kautta tuemme erilaisia järjestöjä, mm. Kirkon Ulkomaanapua, jotka tekevät paljon rauhantyötä ja sovittelua.
Kysytäänkö suomalaisia rauhanvälittäjiksi?
– Suomi nähdään historiansa, asemansa ja ulkopolitiikkansa takia maana, joka on irti geopoliittisista intresseistä ja jolla ei ole omaa piilotettua agendaa.
– Meidät nähdään pienenä, mutta asiantuntevana ja taustoihin perehtyvänä maana. Emme ole ylimielisiä emmekä mene kertomaan, miten täytyy tehdä. Osaamme kuunnella eri osapuolia ja rakentaa siltoja.
– CMI ja Kirkon Ulkomaanapu ovat saaneet ratkottua erilaisia konflikteja eri puolilla maailmaa.
Minkälainen merkitys on suomalaisilla rauhanturvajoukoilla?
– Suomalaisilla rauhanturvaajilla on varmasti oma merkityksensä. Rauhanrakentamiseen kuuluu kehitysapua, humanitääristä apua ja kriisinhallintaa, johon kuuluu sekä sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta sekä rauhanvälitys yhtenä mekanismina. Jotta rauha saadaan aikaan jossain tietyssä maassa, se vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja näitä erilaisia instrumentteja.
– Rauhanturvaajat turvaavat yleensä välittömän rauhan paikassa, jossa on vielä sotajoukkoja. Varsinainen ratkaisu löydetään rauhanvälittämisellä eli neuvotteluin.
Onko kyse persoonista vai Suomen osaamisesta?
– Ulkoministeriön virallinen tavoite on, että Suomi olisi isompi toimija rauhanvälityksessä. Se ei ole kiinni henkilöistä, vaan pyrimme eri foorumeilla sekä kehittämään rauhanvälittämistä että edistämään keskustelua, missä kaikkialla rauhanvälitystä voitaisiin käyttää.
lehti 