Suomen osuus Euroopan unionin jäsenmaksuista saattaa kasvaa 380 miljoonaa euroa Iso-Britannian eron takia.
Suomen kanta on, että maksu pysyisi kohtuullisella tasolla. Lopullinen osuus määräytyy neuvotteluissa. Brexitin vuoksi EU:n hallinnoima rahasumma pienenee, kun jäsenvaltioiden määrä putoaa 27:ään.
Jos Iso-Britannian nettomaksusumma eli 11 miljardia euroa vähennetään brexitin toteutuessa, Suomen osuuden arvioidaan nousevan runsaaseen 2,3 miljardiin euroon, valtiovarainministeriöstä kerrotaan.
Suomen osuus EU:n jäsenmaksuista saattaa kasvaa 380 miljoonaa euroa Iso-Britannian eron takia.
Vaihtoehtoja on useita
Suomelle tulisi vain 240 miljoonan euron lisäys maksuun, mikäli lähtökohdaksi otettaisiin bruttomaksut.
Ensin EU:n budjetista vähennetään Iso-Britannian 19 miljardin euron bruttomaksu. Loppu jaetaan jäljelle jäävien 27 EU-maan kesken. Tällöin jäsenmaiden jäsenmaksu nousisi 1,05 prosenttiyksikköön.
Mikäli jäsenmaat maksaisivat yhden prosentin bruttokansantulosta, se tarkoittaisi Suomelle laskennallisesti 114 miljoonan euron lisäystä.
EU:n vuotuinen talousarvio on 155 miljardia euroa. 28 jäsenvaltion bruttokansantuote on yhteensä vajaat 14 800 miljardia euroa.
Rahoitusneuvottelut Suomen puheenjohtajakaudelle?
Iso-Britannian nettomaksujen osuus Euroopan unionin budjetissa oli toissavuonna noin 6 272 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksuosuus oli 424,3 miljoonaa euroa. Suomi putosi tuolloin unionin pienimmäksi nettomaksajaksi yhdessä Italian kanssa.
Nyt Suomi maksaa jäsenmaksua 1,03 prosenttia kokonaiskansantuotosta. Maksussa huomioidaan bruttokansantuotteen lisäksi arvolisäverokertymä, tullit ja tuontimaksut. Suomen jäsenmaksun määrä on nousemassa joka tapauksessa, koska maamme taloudellinen tilanne on kohentunut.
Komission esitys rahoitusmalliksi on tarkoitus antaa toukokuun 2. päivänä. Rahoitusneuvottelujen otaksutaan alkavan syksyllä ja kestävän vuoden 2019 syksyyn, jolloin on Suomen vuoro toimia EU:n puheenjohtajamaana. Uusi rahoitusmalli tulee käyttöön vuodesta 2021.
Ulkorajojen valvontaan lisävaroja
Seuraavaan EU:n talousarvioon kaavaillaan lisävaroja ulkorajojen hallintaan. Kuluvan budjettikauden 2014–2020 ajaksi eurooppalaiselle raja- ja merivartiostolle on osoitettu neljä miljardia euroa, joka on 0,4 prosenttia EU:n kokonaisbudjetista.
Koska sisärajavalvontaa ei enää Schengen-sopimuksen mukaisesti ole, rajavalvontaresurssit ovat siirtyneet EU:n ulkorajoille.
Euroopan komission Suomen edustuston tietojen mukaan raja- ja merivartioston toiminnan tehostamiseksi, tarvittaisiin kahdeksan miljardia euroa eli 0,8 prosenttia kokonaisbudjetista. Jos rajavalvontaa edelleen kehitettäisiin, tulisi siihen varata 20–25 miljardia euroa seuraavalle seitsenvuotiskaudelle.
Yhdysvaltojen ja Kanadan tapainen täysimittainen ulkorajavalvonta vaatii EU:lta 150 miljardin euron panostusta, joka tarkoittaa 14 prosentin osuutta EU:n budjetissa.
EU:n rahoittamalla ulkorajavalvonnalla voisi olla merkitystä muun muassa Suomelle, joka on nyt maksanut rajavalvonnan omista varoistaan, kuten muutkin EU:n ulkorajoilla sijaitsevat jäsenmaat.
Suomen rajavartiolaitoksen toimintamenoihin osoitettiin tämän vuoden budjetissa 228,5 miljoonaa euroa.
uutiskirje 
