Suomi on selvästi muita Pohjoismaita jäljessä transihmisten ihmisoikeuksien toteutumisessa. Suomessa transihmiset joutuvat edelleen luopumaan lisääntymiskyvystään, jos he haluavat korjata henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän.
Sukupuolimerkinnän muuttamisesta, eli sukupuolen oikeudellisesta vahvistamisesta, säädetään niin kutsutussa translaissa. Lain uudistaminen ei ole edennyt viime vuosina, vaikka se on useaan kertaan todettu ihmisoikeuksien vastaiseksi.
– Suomessa puuttuu poliittista tahtoa korjata translain kohdat, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia ja Suomen kansainvälisiä sitoumuksia, Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio huomauttaa.
Lain uudistaminen ei ole edennyt viime vuosina, vaikka se on useaan kertaan todettu ihmisoikeuksien vastaiseksi.
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on kehottanut Suomea poistamaan vaatimuksen lisääntymiskyvyttömyydestä. Suomi sai useita suosituksia translain uudistamiseksi myös YK:n ihmisoikeustarkastelussa vuonna 2017. Lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan sterilisaatiopakko rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimusta.
– Suomen saamat kansainväliset suositukset ja myös EIT:n selkeä kanta on jätetty tietoisesti huomioimatta. Hallituksella on vastuu korjata tilanne. Tässä on kyse transihmisten ihmisoikeuksista ja hyvinvoinnista, Rautio muistuttaa.
Ihmisoikeuskeskuksen ja sen ihmisoikeusvaltuuskunnan kannan mukaan translaki vaatii kokonaisuudistusta, ei vain sterilisaatiopakon poistoa. Sukupuolen oikeudellista vahvistamista ja sukupuolenkorjausta koskevat prosessit pitäisi jatkossa eriyttää toisistaan.
Sukupuolen oikeudelliseen vahvistamiseen liittyvää lainsäädäntöä on muutettu useissa Euroopan maissa viime vuosina. Ruotsissa lisääntymiskyvyttömyys poistettiin ehdoista vuonna 2014 ja maa on päättänyt ensimmäisenä valtiona maailmassa maksaa steriloiduille transihmisille korvausta.
uutiskirje 