Maahanmuutosta vaaliteema vaikka väkisin?

Vaalivuoden lähestyessä maahanmuutto ja erityisesti turvapaikanhakijat keskusteluttavat puolueita ja äänestäjiä. Humanitaarisen maahanmuuton lopettamista kokonaan vaativille perussuomalaisille maahanmuutto on vaalien päällimmäinen, jos ei ainoa teema.

Perussuomalaisten ajatusmaailmaan kaiken negatiivisen tulkitseminen maahanmuuttajien syyksi on kuulunut vuosia. Myös muista puolueista on tehty rasismin sävyttämiä irtiottoja ja pahimmillaan jopa levitetty valheita maahanmuuttajien tekemistä rikoksista ja heidän saamistaan eduista.

Kokoomuksen oikealta laidalta, esimerkiksi Wille Rydmanilta, tulevat kannanotot eivät ratkaisevasti eroa Jussi Halla-ahon vastaavista.

Turvapaikanhakijoita tuhat, puheissa pyörivät sadattuhannet

Vuonna 2015 Eurooppaan tuli noin 1 260 000 turvapaikanhakijaa. Suomesta turvaa haki 32 000 ihmistä. Seuraavina vuosina turvapaikanhakijoiden määrä romahti ja vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla Eurooppaan saapui noin 40 000 turvapaikanhakijaa.

Suomen maahanmuuttovirastoon hakemuksia on elokuun alkuun mennessä jätetty 2 300, joista noin puolet uusintahakemuksia.

Keskustelun sävyyn tosiasialliset luvut eivät ole vaikuttaneet. Pelon ja turvattomuuden lietsontaan osallistuvat aktiivisesti ainakin meluisa ja kaljapöhnäinen maahanmuuttovastainen vähemmistö telttaleireineen ja megafoneineen, sekä pahoinpitelyihin syyllistyneet uusnatsit lippuvartioineen.

Visioidessaan valmistautumista jopa 100 000 turvapaikanhakijan tuloon sisäministeriö innosti maahanmuuttovastaisia ja islamofobisia nettijulkaisuja.

Paha kello kuuluu kauas ja kauan

Kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita pakkopalautetaan maihin ja alueille, joihin heillä ei välttämättä ole minkäänlaisia siteitä. Kansainvälinen media raportoi Afganistanin olevan käytännössä sotatilassa, mutta Suomessa maan turvallisuustilanteen väitetään olevan edelleen kunnossa.

Pakkopalautukset puhuttivat, kun suomalainen nainen yritti 31. heinäkuuta estää irakilaisen miehen pakkopalautuksen Finnairin lennolla. Poliisi tiedotti palautuksista tavalla, josta saattoi vastoin tosiasioita olettaa suurimman osan palautettavista turvapaikanhakijoista syyllistyneen rikoksiin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu selvensi poliisin tiedotetta ja yritti korjata tilannetta, mutta käsitystä pakkopalautettavien rikollisuudesta on vaikea oikaista jälkikäteen. Niin ikään yhdenvertaisuusvaltuutettu muistutti, että sen pitäisi pystyä valvomaan palautuksia. Nyt poliisi ei aina kerro saatettuina palautettavista viranomaiselle, jonka pitäisi valvoa palautusta.

Hiljakkoin käynnistyi esitutkinta vuotta sitten tapahtuneesta turvapaikanhakijan palautuslennosta. Väkivalloin palautetun naisen sijainnista ei tosin enää ole tietoa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan suurin osa pakkopalautuksistakin hoituu kuitenkin ohjeiden mukaisesti ja poliisi hoitaa työnsä asiallisesti.

Viime aikoina Suomessa ja EU:ssa on keskitytty miettimään, miten pitää turvapaikanhakijat pois Euroopasta. EU puhuu leirien perustamisesta Pohjois-Afrikkaan, Välimeren satamat estävät kansalaisjärjestöjen merestä poimimien ihmisten maihinnousun.

Rakenteellisia avauksia, kuten afrikkalaisten maataloustuotteiden vapauttaminen tuontimaksuista ja elinolosuhteiden parantaminen turvapaikanhakijoiden afrikkalaisissa lähtömaissa, ei EU:ssa tai Suomessa toistaiseksi ole esitetty.

Jos laki ei ohjaa, kontrolli pettää

Kesäkuussa julkaistiin Turun oikeustieteellisen tiedekunnan ja Åbo Akademin toteuttama kansainvälistä suojelua koskeva tutkimusraportti. Turvapaikkapäätöksien perkaaminen osoitti, että ulkomaalaislaki oli pysynyt ennallaan, mutta turvapaikanhakijoita koskevat käytännöt olivat muuttuneet radikaalisti. Turvapaikan saamista oli vaikeutettu huomattavasti.

Päätöksiä olivat tehneet maahanmuuttoviraston viranomaiset kuten ennenkin. Muutoksen turvapaikkapolitiikassa muutoksen aiheutti heihin kohdistettu poliittinen ohjaus.

– Jos laki ei ohjaa toimintaa, menetetään demokraattisen oikeusvaltion kontrollimekanismit, varoitti tutkimusryhmään kuulunut oikeustieteen professori Ilkka Lavapuro tutkimuksen julkistamistilaisuudessa.