Ruotsin vaaleissa maahanmuuttovastainen ruotsidemokraatit sai vaa’ankieliaseman, kun punavihreän blokin ja porvariallianssin paikat menivät miltei tasan. Keskiviikkona ratkeaa, pysyykö punavihreän ryhmittymän yhden paikan enemmistö.
Sunnuntain ääntenlaskennan jälkeen vaaliblokeilla oli eroa vain 30 000 ääntä. Vielä tarkastamatta olivat noin 150 000 myöhästynyttä ennakkoääntä ja ulkomailla äänestäneiden arviolta 50 000 ääntä. Ne voivat muuttaa vaalitulosta. Ääntenlaskennan on määrä valmistua viimeistään keskiviikkona.
Punavihreät, eli vasemmistopuolue vänsterpartiet (7,9 %), sosiaalidemokraatit (28,4 %) ja ympäristöpuolue (4,3 %), saavat sunnuntain tietojen mukaan 144 parlamenttipaikkaa.
Porvariallianssi, eli liberaalit (5,5 %), keskusta (8,6 %) kristillisdemokraatit (6,4 %) ja Ruotsin kokoomus (19,8 %), saavat 143 paikkaa.
Ruotsidemokraatit (17,6 prosenttia) saavat 62 paikkaa.
Ruotsidemokraatit painotti vaaleissa, että maahanmuuttajia ei tarvita Ruotsiin. Osa ehdokkaista esitti asian hyvin jyrkästi.
Porvariallianssi voi vielä vahvistua
Ulkomailla annetut äänet ovat perinteisesti menneet porvaripuolueille, mutta tällä kertaa ruotsidemokraattien kannatus voi yllättää, vastasi valtiotieteiden professori Jonas Hinnfors SVT1:n nettisivuilla lukijoiden kysymyksiin.
Hän painotti, että kotimaan ennakkoäänistäkin merkittävä osa on laskematta. Niissä puolueiden kannatus on ollut tasaisempi.
Vaalitulos on ollut yhtä tasainen vuosina 1973 ja 1979. Jälkimmäisellä kerralla ulkomailla annetut äänet muuttivat tuloksen porvareiden hyväksi, sosiaalidemokraattien Olof Palme sai väistyä ja pääministeriksi nousi keskustan Thorbjörn Fälldin.
Uuden hallituksen kokoaminen voi viedä Hinnforsin mukaan viikkoja. Jos Stefan Löfven (sd.) eroaa, hän ei voi määrätä uusia vaaleja. Parlamentin puhemies antaa ehdotuksensa pääministeriksi. Jos ehdotus äänestetään nurin, hän voi tehdä erilaisen ehdotuksen vielä kolme kertaa. Jos viimeinenkään näistä ei kelpaa parlamentille, uudet vaalit on pakko pitää.
LO veikkaa säröä blokkeihin
Heti sunnuntain tuloksen selvittyä pääministeri Stefan Löfven ilmoitti sosiaalidemokraattien jatkavan hallituksessa. Ennen vaaleja ministerisalkut oli jaettu sosiaalidemokraattien ja vihreiden kesken. Vasemmistopuolue pysyi oppositiossa, mutta antoi hallitukselle tukensa tärkeissä kysymyksissä.
Ruotsidemokraattien vaa’ankieliaseman takia hallituksen taakse tarvitaan tukea myös porvariallianssista, mikäli ruotsidemokraatit halutaan pitää hallituksen ulkopuolella. Porvariallianssi on kuitenkin vaatinut Löfvenin eroa, joten helppoa hallituksen rakentaminen ei tule olemaan.
Ruotsin palkansaajakeskusjärjestön LO:n puheenjohtaja Karl-Petter Thorwaldsson osallistui maanantaina sosiaalidemokraattien puoluejohdon ja ministereiden kokoukseen ja totesi, että uusi hallitus syntynee yli blokkirajojen.
Sekä vasemmisto- että oikeistopuolueet haluavat pitää ruotsidemokraatit hallituksen ulkopuolella. Sosiaalidemokraattien ryhmäjohtaja Anders Ygeman muistutti maanantaina, että vaalikamppailun aikana näki, että ruotsidemokraateilla on rasistisia ja jopa natsiedustajia ja edustajia, jotka ovat uhkailleet muita poliitikkoja ja mediaa.
Ruotsidemokraateille ääniä ay-liikkeestä
Ruotsissa maahanmuuttovastainen ruotsidemokraatit on saanut uutta äänestäjäkuntaa niin oikealta kuin vasemmalta. Ruotsin television SVT:n tutkimuksen mukaan puolueen kannattajista neljännes on oikeistoideologian kannattajia ja neljännes palkansaajakeskusjärjestö LO:n jäseniä.
LO:n jäsenten on perinteisesti mielletty kannattavan sosialidemokraatteja ja vasemmistopuoluetta.
Ruotsin vaalituloksesta ei SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan pidä tehdä päätelmiä ensi kevään eduskuntavaaleihin kotimaassa.
– Suomessa jytky oli ja suli pois. Perussuomalaiset ja siniset eivät ole palkansaajien asialla. Linja näkyi selvästi jo hallitusneuvotteluissa, ja sittemmin se on käynyt ilmi hallitustyöskentelyssä.
SAK:ssa ei ole tutkittu liittojen jäsenten maahanmuuttoasenteita. Eloranta arvelee, että Suomessa maahanmuuttopolitiikassa on onnistuttu Ruotsia paremmin.
– Toki meillä maahanmuuttajien määrät ovat olleet selvästi pienemmät. On tärkeää, että maahanmuuttajia kohdellaan työelämässä yhdenvertaisesti ja heille maksetaan työehtosopimusten mukaiset palkat.
Eloranta arvioi, että jos Suomeen syntyy kahdet työmarkkinat, asenteet voivat koventua.
uutiskirje 
