UP/Birgitta Suorsa
Kesäaika vaihtuu talviaikaan 28. lokakuuta. Kelloja siirretään tunti taaksepäin, eli ihmiset saavat tavallaan ylimääräisen tunnin.
Mihin tämä tunti kannattaa käyttää, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä?
– Nukkumiseen, ei ainakaan television katseluun. Jollei ole uniongelmaa, voi herätä edelleen aikaisin ja mennä lenkille. Aamulla valoisa aika lisääntyy kelloja siirrettäessä. Valoisat tunnit ovat tärkeitä kaamosmasennuksen estämisessä.
Miten talviaikaan siirtyminen vaikuttaa ihmiseen?
– Ei juuri mitenkään, sillä ihmisen on helpompi siirtyä talviaikaan kuin kesäaikaan. Keväällä yhdestä yöstä tulee lyhyempi ja varhaisempaan heräämiseen on vaikeampi tottua.
Kannattaako rytmiä ylipäätään muuttaa?
– Kyllä kannattaa, sillä seuraavassa rytmissä, eli talviajassa, ollaan puoli vuotta.
Töistä lähtiessä illat ovat pimeämpiä, jos ihminen on päivätyössä. Kuinka se vaikuttaa?
– Kaamosmasennuksen ennaltaehkäisyssä aamuvalo on tärkeämpi kuin iltavalo. Toki iltapäivän pimeys voi harmittaa, koska samalla alkaa olla viileää ja kylmää. Pitää järjestää itselle sosiaalista ja liikunnallista tekemistä, voi mennä vaikka uimahalliin.
Kumpi aika on ihmiselle parempi, talviaika vai kesäaika?
– Vireyden ja terveyden kannalta talviaika on parempi. Siihen pitäisi jäädä pysyvästi. Toki liikuntaa harrastavien mielestä kesäaika on parempi, koska iltapäivällä on enemmän valoa.
Onko talviajan paremmuudesta tutkittua tietoa?
– Ei, mutta se on perusteltavissa sen tutkimuksen pohjalta, mitä tiedämme kirkkaan valon vaikutuksesta unirytmiin ja moniin kansantauteihin. Valorytmillä ja unella on selvä yhteys depressioon, diabetekseen ja ylipainoon.
– Kun tiedetään, miten valorytmi muuttuu, voidaan päätellä, kuinka talvi- tai kesäaika vaikuttavat terveyteen.
uutiskirje 