Vuonna 2018 kuluttajille rekisteröitiin noin 1,6 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää, tiedottaa Asiakastieto Group. Yrityksen ylläpitämässä henkilöluottotietorekisterissä on nyt ennätykselliset 382 000 maksuhäiriöistä henkilöä, eli 7 700 enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimäärin jokaisella rekisteröidyllä on 15 maksuhäiriömerkintää.
– Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä kasvaa, vaikka yleinen taloudellinen kehitys on myönteinen ja työllisyyskin paranee. Nyt tarvitaan nopeita ja konkreettisia toimia, jotta ylivelkaongelman laajeneminen saadaan pysähtymään, sanoo liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastieto Groupista.
Kuvan suomalaisten velkaongelmasta saa tutkimalla käräjäoikeuksien antamia velkomustuomioita, joiden lisääntyminen lähes viidenneksellä (18 %) on Muhosen mukaan erittäin huolestuttavaa.
Nyt tarvitaan nopeita ja konkreettisia toimia
– Uutta luottoa hakevilla kuluttajilla on entistä enemmän velkaa. Positiivista tietoa vaihtavilta yrityksiltä uutta luottoa 2018 hakeneilla kuluttajilla oli tyypillisesti muita kuluttajaluottoja 6 500 euron edestä. Summa oli vuodessa kasvanut kolmanneksella, Muhonen kertoo.
Käytännössä tämä tilastotieto vahvistaa yleisen havainnon siitä, että kuluttajat viivyttävät velkakorttitalonsa kaatumista maksamalla vanhoja luottoja uusilla.
Kehitys vanhusten osalta erityisen synkkä
Ikäluokittain tarkasteltuna maksuhäiriöissä on kaksi erisuuntaista trendiä: nuorimmissa aikuisikäluokissa tilanne paranee, mutta senioreissa kehitys on päinvastainen. Alle 20-vuotiaita maksuhäiriöisiä on nyt 9 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten ja 20-24-vuotiaissakin joukko on aavistuksen pienentynyt.
Nuorten maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on vähentynyt jo kuuden vuoden ajan, mutta eläkeikäisten ryhmässä maksuhäiriöisten henkilöiden määrä kasvaa nopeasti. Nyt jo lähes 34 500 yli 65-vuotiaalla on maksuhäiriömerkintä ja joukko on vuodessa kasvanut yhdeksällä prosentilla.
– Yritykset ovat kiristäneet luottopolitiikkaansa, kun muutamia vuosia sitten havaittiin nuorten aikuisten riskin kasvu. Tämä yhdessä koulutuksen ja taloudellisen tietoisuuden lisäämisen kanssa on auttanut kääntämään kehitystä. Sama kehitys pitäisi pystyä juurruttamaan muihinkin ikäluokkiin, tähdentää Muhonen.
uutiskirje 
