Onko eriarvoisuus lisääntynyt tällä hallituskaudella vai ei? Tästä käytiin tiukkaa debattia sosiaalisessa mediassa viime viikonloppuna. Aiheen antoi SDP:n vaaliavaus, jossa sanottiin eriarvoisuuden lisääntyneen ”tilastojen takana”. Demareille vyörytettiin heti tilastoja, joiden mukaan eriarvoisuus ei ole lisääntynyt. Esimerkiksi tuloerot eivät viime vuosina ole juuri lisääntyneet.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiistaina julkaisema Suomalaisten hyvinvointi 2018 –kirja antaa lisäeväitä keskusteluun. Sen mukaan valtaosa Suomessa asuvista kokee elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi. Väestöryhmien väliset erot terveydessä ja hyvinvoinnissa eivät kuitenkaan ole kadonneet kuluvalla hallituskaudella.
– Sukupuoli, etninen tausta ja asuinalue erottelevat väestöä hyvinvoinnin suhteen selvästi. Esimerkiksi naiset ovat miehiä terveempiä ja elävät pidempään. Suomeen Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulevat miehet kokevat puolestaan elämänlaatunsa heikoksi. Lisäksi esimerkiksi tulotason mukaiset erot omistusasumisessa ovat kasvaneet suurimpien kaupunkialueiden sisällä. Pienituloiset omistavat asuntonsa yhä harvemmin, kuvaa THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen.
Kirja keskittyy erityisesti eriarvoisuuteen ja viestittää, että seuraavalle hallitukselle periytyy joukko pitkäkestoisia ongelmia, jotka koskevat hyvinvointieroja ja yhteiskunnallisia jakolinjoja.
– Suomi on yhä monimuotoisempi esimerkiksi kulttuurisesti. Edessä on myös sosiaaliturvan uudistus. Sitä vaikeuttaa se, että huono-osaisuus on entistä monimutkaisempi ilmiö, jossa useat tekijät, kuten työttömyys, huono terveys ja sukupuoli ruokkivat toisiaan. Vaarana on, että huono-osaisuudesta tulee myös osattomuutta, jolloin ihminen ajautuu yhteiskunnan ulkopuolelle, Karvonen sanoo.
Huomiota vaativat myös globaalit muutokset, kuten ilmastonmuutos, väestöjen kasvava liikkuvuus sekä teknologian nopea kehitys.
Köyhimpiä ovat työttömät
Köyhyyden kehitystä koskeva analyysi osoittaa, että tällä hallituskaudella tehdyt tulonsiirtojen muutokset, kuten työttömyysetuuksien leikkaukset, ovat lisänneet köyhyyttä hieman. Näin siitä huolimatta, että työllisyys on parantunut.
Sosioekonomisista ryhmistä köyhimpiä ovat työttömät. Vuodelle 2018 lasketun tilastoennusteen mukaan heistä 34 prosenttia on minimibudjetilla mitaten köyhiä. Yksinhuoltajilla vastaava luku on 17,5 prosenttia. Minimibudjettiköyhyys kertoo, kuinka suuri osa väestöstä elää kotitaloudessa, jossa tulot eivät riitä kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen.
Hyvinvointimalliin luotetaan
Tutkimusten perusteella pohjoismainen hyvinvointimalli saa kaiken kaikkiaan kuitenkin laajaa tukea: väestö luottaa siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toimivat hyvin ja että kaikilla on mahdollisuus saada palveluita. Lisäksi ihmiset katsovat, että palvelut on rahoitettava verovaroin.
– On jopa erikoista, että järjestelmään luotetaan etenkin kaiken sote-uudistukseen liittyvän keskustelun jälkeen. Suomalaisen hyvinvointivaltion hyväksyttävyys pohjaa tähän luottamukseen, joten siitä on pidettävä kiinni, kun sote-järjestelmää uudistetaan, sanoo THL:n johtava asiantuntija Anu Muuri.
uutiskirje 
