Poliitikko ilman puoluetta

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Eduskuntatalon portailla mikrofoniaan uhmakkaassa kulmassa pitänyt Petra Laiti ei syönyt sanojaan. Lokakuisessa ilmastotapahtumassa esitetty noin 7 minuutin mittainen puhe oli alusta loppuun rock’n rollia. Jos Laiti olisi puheensa päätteeksi rikkonut mikrofonin kivirappusiin ja potkinut kaiuttimet kumoon, kukaan ei olisi pitänyt käytöstä erikoisena.

– Tarvittiin jonkinlaista kontrastia muihin puheisiin ja minä astuin ilomielin tähän raflaavaan rooliin, kertoo Laiti muutamaa kuukautta myöhemmin uuden keskustakirjasto Oodin kahvilassa Helsingissä.

– Vaikka kirjoitin puhetta saamelaisnuorten puheenjohtajana, tiesin jo etukäteen että se tulee olemaan myös henkilökohtaisesti tekemistäni asioista vuoden paras juttu. Uppouduin siihen ajatukseen, että tämä on SE puhe, jonka olen aina halunnut pitää, Laiti muistelee.

Youtubesta löytyvässä puheessaan Laiti esittelee kuulijoille kokoelman valtion menneinä vuosikymmeninä toteuttamia, saamelaisnäkökulmasta kyseenalaisia luontohankkeita. Erityisesti laajat avohakkuut, sovittujen hakkuumäärien kiertäminen ja näiden toimien vaikutukset muun muassa poronhoitoon sytyttivät Laitin liekkeihin.

Puhe päättyi Laitin esittämään vetoomukseen paikalla oleville poliitikoille ja pitkiin suosionosoituksiin. Yleisön edessä seisoi tuolloin saamelainen, jolta ei enää oteta mikrofonia pois.

Politiikkaa vanhempien sukupolvien ehdoilla

Eduskuntatalo ei ilmestynyt tätä juttua varten otettujen kuvien taustalle sattumalta. Tulevat vaalit ovat monella tapaa tärkeät, mutta niiden ottaminen puheenaiheeksi sai normaalisti raflaavia lausuntoja antavan saamelaisaktivistin diplomaattiseksi. Petra Laiti ei ole asettumassa ehdolle, mutta kyselyjä ja kannustusta on tullut eri puolueista paljon.

Laiti valittiin juuri Suomen saamelaisnuorten (SSN) puheenjohtajaksi jo kolmannen kerran peräkkäin. Hänen mukaansa järjestö on puoluepoliittisesti sitoutumaton, eikä vaalikampanjan käyminen minkään puolueen riveissä olisi sopinut puheenjohtajan rooliin.

Laiti ei halunnut mainita hänelle ehdokkuuksia tarjonneita puolueita, muttei myöskään määritellä paikkaansa perinteisellä puoluekartalla. Hän kertoo sukupolvelleen tyypilliseen tapaan olevansa enemmän liberaali kuin konservatiivi ja pitävänsä luontoarvoja tärkeinä.

Perinteisten puolueiden määritelmiä tärkeämmäksi seikaksi Laiti nostaa eri sukupolvien tavan hoitaa asioita ja hahmottaa maailmaa. Esimerkiksi hallituksen ajama Jäämeren rata -hanke ei ole Laitin mukaan niinkään hallituksen projekti, vaan keski-ikäisen poliitikkopolven tapa kehittää maailmaa.

– Hankkeen puolustajat kuuluvat ikäluokkaan, jossa maailmaa on parannettu suurilla ja massiivisilla infrastruktuuri-hankkeilla. Jäämeren rata ei ole nykyaikaa, vaan eri aikaan ja maailmaan syntyneiden visio siitä miten taloutta edistetään.

”Saamelaiselle radikaaleinta on olla saamelainen.”

– Elämme sukupolvien murrosvaiheessa ja vanhan maailman malliin tehdyt ratkaisut hyödyttävät juuri nyt eniten vanhempia sukupolvia. Nuoret ymmärtävät ilmastonmuutoksen uhat paljon paremmin kuin suuret ikäluokat. Nyt tehdään karhunpalvelus tuleville sukupolville, jos nuorten ääntä ei kuunnella.

Perinteisten puolueiden tapa, vasemmalta oikealle, suhtautua nuorten näkemyksiin kismittää nuorisojärjestön puheenjohtajana toimivaa Laitia erityisesti.

– Olen välillä kokenut, että nuorten mielipiteet laitetaan nuorten mielipiteet-kategoriaan. Vaikka vanhemman polven poliitikko suhtautuisikin nuorten mielipiteeseen vakavasti, siihen ei suhtauduta osana yleistä keskustelua vaan nuorten mielipiteenä.

Laitin mukaan tietoisuus vähemmistöistä, sekä empatia ja sensitiivisyys on alle 30-vuotiaiden keskuudessa ihan eri tavalla itsestäänselvyys, kuin mitä se on vanhempien keskuudessa.

– Nuoret näkevät tällä hetkellä kirkkaammin, mihin suuntaan maailmaa pitäisi kehittää. Kannustan voimakkaasti antamaan tilaa ja tilaisuuksia meille, sanoo Laiti.

Totuuskomissio aloittaa työnsä

Juuri ennen Kansan Uutisten haastattelua Petra Laiti on ollut Yle Puheella kertomassa näkökulmiaan parhaillaan käynnissä olevasta saamelaisten ja Suomen valtion sovitteluprosessista. Laitin mukaan saamelaiskäräjät teki ennen joulua päätöksen lähtemisestä mukaan totuuskomissioksi kutsuttuun hankkeeseen.

Valtioneuvoston julkaiseman raportin mukaan saamelaisten näkemyksiä on kartoitettu viime vuonna eri puolilla maata järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa. Raportti päättyy raskaisiin tunnelmiin:

”Prosessin onnistuminen vaatii myös valtiolta ja valtaväestöltä vilpitöntä tahtoa selvittää ja tunnustaa saamelaisia koskevat tapahtuneet vääryydet. Suomen valtion yhdessä valtaväestön kanssa on oltava valmis totuus- ja sovintokomission kaltaiselle psyykkisesti ja taloudellisesti raskaalle prosessille.”

Petra Laiti ei ota kantaa totuuskomission mahdollisiin päätöksiin. Hänen mukaansa tavoitteiden määrittely on osa prosessia, joka on vasta käynnistymässä. Laiti näkee jopa matkan päämäärää tärkeämpänä.

– Selvityksin ja haastatteluin voidaan saada esiin tarinoita, joita ei olisi muuten kuultu ja se saattaa jo itsessään olla parantavaa. Prosessi voi kokonaisuutena lievittää jännitteitä saamelaisten ja suomalaisten välillä, toteaa Laiti.

Saamelaisten pakkosuomalaistaminen ja siihen liittyvät yksityiskohdat mm. lasten kohtelusta erilaisissa laitoksissa on hiertänyt valtion ja saamelaisten välejä pitkään. Laitin mukaan pakkosuomalaistaminen ei ole edelleenkään historiaa.

– Saamelaislasten vanhemmat sanovat usein, että lapsen saaminen tarkoittaa samalla aktivistiksi ryhtymistä. Saamelaisten kielelliset oikeudet ovat edelleen puutteelliset ja niistä pitää edelleen tapella paikkakunnasta riippuen päiväkodeista, eskariin, kouluun ja yo-kirjoituksiin asti, Laiti sanoo.

Tapaus Herra Heinämäki

Viime vuonna Laitista kirjoitettiin useita juttuja hänen profiloiduttuaan Twitterin päivystäväksi saamelaiseksi. Vuonna 2015 alkanut aktivismi on vienyt Laitin YK:n areenoille ja tuonut näkyvyyttä niin hyvässä kuin pahassa. Viime keväänä Laitin aloittama keskustelu Herra Heinämäki -nimisestä lastenohjelmasta löi korville kokenuttakin sosiaalisen median käyttäjää.

Laiti kritisoi tuolloin ohjelmassa esiintyneen intiaanihahmon ammentavan ilmaisuaan rasistisesta kuvastosta. Kritiikistä noussut keskustelu johti ohjelman poistamiseen Yleisradion ohjelmistosta, vaikka tämä ei ollut Laitin tarkoitus keskustelun avatessaan. Laiti kertoo pettyneensä tapaan, jolla arvostetut ja valtaa omaavat tahot osallistuivat keskusteluun.

– Kun ihan uskottavat tahot kommentoivat käyttävänsä jatkossa neljän tuulen hattua protestina, tuli tunne että olen ainoa aikuinen huoneessa, muistelee Laiti vajaan vuoden takaisia tapahtumia.

Intiaanihahmon luonutta Heikki Saloa Laiti kiittää. Hänen mukaansa Salo oli itse todennut tekijöiden miettineen jo pitkään sitä, että heidän on hyväksyttävä ajatus siitä, että hyvässä tarkoituksessa saattaa tehdä myös asioita, jotka ovat haitallisia.

”Nuoret näkevät tällä hetkellä kirkkaammin, mihin suuntaan maailmaa pitäisi kehittää.”

Saamansa aggressiiviset viestit ja väkivaltauhkaukset Laiti kertoo säästäneensä.

– On jännää, miksi asiaan tartuttiin niin. Kai se johtuu siitä, että kyseessä oli lastenohjelma. Sain paljon sellaisia viestejä, että kyllä itse olet rasisti, jos luulet että minun lapseni ovat rasisteja.

Sosiaalisessa mediassa on Laitin mukaan aina riski joutua silmätikuksi. Pahasti yli mennyt keskustelu ei kuitenkaan saanut häntä missään vaiheessa harkitsemaan asioista vaikenemista.

Vieraana omassa maassaan

Petra Laiti kertoo olleensa koko elämänsä ajan ”ainoa saamelainen huoneessa” ja opettaneensa peruskoulusta alkaen sitä, keitä saamelaiset ovat. Laiti on kotoisin Inarista, mutta kertonut asuneensa kouluajoistaan lähtien useassa paikassa Suomessa sekä Ruotsissa.

Laiti kertoo kuulevansa jatkuvasti kuittailua saamelaisuudestaan, varsinkin pukeutuessaan saamenpukuun.

– Jos puhun saamea julkisesti, on saatettu huutaa, että mee kotiis, jonnekin maahan, joka ei ilmeisesti ole tämä maa. Yhteiskunnan ilmapiiri saamelaisuuden näyttämistä kohtaan on edelleen sellainen, että siihen suhtaudutaan jotenkin poikkeavasti.

Alkuperäiskansoista halutaan yleensä näyttää se kuva, jonka valtaväestö mieltää oikeaksi. Laitin mukaan saamelaisuudesta halutaan yleensä näyttää sellainen versio, jonka suomalainen haluaa nähdä.

– Minustakin on netissä usein spekuloitu, että voiko tuo sinisilmäinen blondi olla oikeasti saamelainen. Identiteetti hyväksytään yleensä, jos suomalainen löytää saamelaisesta piirteen, jonka kokee saamelaiseksi.

– Eräs Amerikan alkuperäiskansaan kuuluva aktivisti sanoi kerran, että radikaaleinta mitä alkuperäiskansaan kuuluva voi tehdä on kuulua alkuperäiskansaan. Saamelaiselle radikaaleinta on olla saamelainen.